Junnaavat hallitusneuvottelut näyttävät olevan lähellä maalia. Neuvotteluista tihkuneet tiedot kertovat, että kokoomus haluaa runnoa työmarkkinauudistuksia nopeasti läpi ja antaa heti alkuun vakuuttavan kuvan leikkauksista. Mistä miljardeja lopulta kertyy, jää erilaisten tulkintojen varaan.
Hallitusneuvottelujen pitkittyminen kertoo siitä, mikä oli kyllä selvää jo etukäteen. Kun toiset haluavat lisää ja toiset vähemmän maahanmuuttoa, kompromissiksi tuskin kummallekaan kelpaa edes se, että säilytetään entinen olotila. Jos oikeistohallitus syntyy, joku joutuu selittämään ympyrän neliöksi.
Hallitusneuvotteluissa on tähän mennessä poimittu alhaalla olevat hedelmät eli edistytty suhteellisen sopuisasti neljää puoluetta yhdistävissä asioissa. Neuvotteluissa ollaan puolivälissä ja nyt on pakko käydä kovien pähkinöiden kimppuun. Ensi viikolla alkaa muun muassa maahanmuuttopolitiikan käsittely.
Yleisradion rahoitusta halutaan leikata hallitusneuvotteluissa joko yksityisen median kilpailukyvyn, Ylen journalistisen sisällön vuoksi tai sekä että. Leikkausten seurauksena korkeatasoinen journalismi ja kansallinen kulttuuri ovat vaarassa. Median toimintaedellytyksiä ei tulisi säädellä sen mukaan, mitä mieltä sen tuottamista sisällöistä on, kirjoittaa Eero Karisto.
Hallitusneuvottelujen alku hukkui Zelenskyin vierailun sekaan, mutta ei hätää, Säätytalon palaveeraus jatkunee toukokuun loppuun saakka. Ihan ensimmäiseksi on ihmetelty ilmasto- ja ympäristöasioiden käsittelyä. Asiantuntijaksi valikoitui WMO:n Petteri Taalas ja kristillisdemokraattien edustaja työryhmässä on Eija-Riitta Korhola.
Oikeistohallituksen muodostuminen on yhä todennäköisempää, kun Säätytalolle marssivat kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit. Perussuomalaisten leirissä on kuitenkin varauksia. Monessa puolueessa herätellään yhä toivoa, että yhteistyö PS:n kanssa olisi vain väliaikaista. Aika voi kuitenkin loppua kesken.
Puolueiden väliset erot ovat kasvaneet jo niin suuriksi, että sen luulisi nostavan kynnystä hakeutua oppositioon vaalitappiosta huolimatta. Yleinen ajatus siitä, että vaalivoittajien kuuluu mennä hallitukseen ja tappiosta pitäisi seurata oppositio, on ongelmallinen.
Talouspoliittisen keskustelun on aika hiukan maltillistua vaalikampanjoinnin muututtua hallitustunnusteluiksi. Merkkejä siitä on jo näkyvissä. Valtiovarainministeriö pääsi luomaan agendaa vaalikeskusteluun. Nyt on puolueiden aika miettiä taloutta osana politiikan koko kenttää.
Hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymykset ja niihin annettava vastaukset ovat hallituksen muodostamisen ensimmäinen näytös. Hallituspohja ei kuitenkaan määräydy niiden pohjalta. Oleellista on, millaisen pohjan muodostaja haluaa. Alkuvaiheessa hänen intressinsä ei ole sulkea mitään vaihtoehtoa pois, mutta jostain pitää aloittaa.
Saksan hallitusneuvottelut polkevat paikallaan ja sosiaalidemokraatit, vihreät ja liberaalit kiistelevät muun muassa tarvittavien ilmastotoimien rahoituksesta. Energiakysymykset ovat Saksan vihreille tiukka paikka, sillä puolue vastustaa sekä hiiltä että ydinvoimaa, eikä halua maakaasun käytön lisäämistä edes väliaikaisratkaisuna.
Saksan sosiaalidemokraateilla SPD:llä, liberaaleilla FDP:llä ja vihreillä on hallitusneuvottelujen pohjana kunnianhimoiset tavoitteet. Hiilestä luovutaan vuoteen 2030 mennessä, ilmastonmuutosta torjutaan uudistamalla teollisuutta ja digitalisaatioon pannaan vauhtia. Neuvottelut ovat edenneet ripeästi, mutta ainakin talouskysymyksistä ja ministeripesteistä vielä varmasti väännetään.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon