Krista Mikkonen: Maahanmuuton säännöt ja asenteet tarvitsevat uudistusta

Suomen maahanmuuttopolitiikka on remontissa. Edellisen hallituksen tavoitteena oli hidastaa maahantuloa ja tehdä se mahdollisimman vaikeaksi. Tällä hallituskaudella olemme korjanneet näitä virheitä. Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Nyt hallituskauden lopussa on syytä tarkastella, mitä saatiin aikaan ja mitä jää vielä tehtäväksi.

Hallituskauden aikana olemme kumonneet monia edellisen hallituksen tekemiä heikennyksiä turvapaikanhakijoiden asemaan. Olemme esimerkiksi laajentaneet mahdollisuutta oikeusavun käyttämiseen ja pidentäneet valitusaikoja. Edellisen hallituksen päätösten vuoksi kynnys oikeusavun käyttämiseen nousi liian korkealle. 

Maahanmuuttovirastossa on tämän hallituskauden aikana tehty useita laajoja uudistuksia erityisesti oleskelulupahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi. Niiden seurauksena käsittelyajat ovat lyhentyneet huomattavasti. Kun vuonna 2019 tutkijoiden oleskelulupahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 42 vuorokautta, on se nykyään enää 19 vuorokautta. Yritysten johdossa toimivilla sekä erityisasiantuntijoilla käsittelyaika on vastaavasta lyhentynyt 46 vuorokaudesta yhdeksään. Näiltä osin olemme saavuttaneet tavoitteemme kirkkaasti ja vauhdittaneet työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa.

Ongelmaa tuottavat saatavuusharkinnan piirissä olevat työluvat, joiden käsittelyaika tällä hetkellä on noin 82 vuorokautta ja yrittäjät, joiden luvan käsittelyyn kuluu 95 vuorokautta. Niissä riittää kehitettävää. Vihreiden tavoitteena on luopua saatavuusharkinnasta, koska se on iso hidaste ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamiselle.

Merkittäviä uudistuksia on onnistuttu tekemään kotoutumisessa. Eduskunta hyväksyi viime töikseen hallituksen esityksen uudeksi kotoutumislaiksi. Lain tavoitteena on maahanmuuttajien kotoutumisen tehostaminen ja parempi resursointi kotoutumispolun alkupäässä. Panostuksia lisätään etenkin kielikoulutukseen ja työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumiseen. 

Paperittomien tilanne on ratkaistava

Kansainvälisen suojelun osalta lainsäädännölliset muutokset ovat valitettavasti jääneet vähäisiksi. Valtaosa tekemistämme esityksistä ei yksinkertaisesti saanut riittävästi tukea muilta hallituspuolueilta. 

Sisäministeriössä valmisteltiin lainsäädäntömuutoksia esimerkiksi vuosina 2015–2016 maahan tulleiden paperittomien tilanteen ratkaisemiseen. Tämä joukko on paitsi oppinut suomen kielen, myös löytänyt paikan yhteiskunnassa. Osa haluaisi tehdä töitä ja opiskella. Elämä paperittomana on kuitenkin hyvin vaikeaa. Esitimme, että näiden ihmisten osalta olisi tehty samanlainen kertalaillistaminen, mitä jotkut EU-maat ovat tehneet. Esityksemme ei kuitenkaan saanut hallituskumppaneilta riittävästi kannatusta ja jäi harmiksemme antamatta. 

Samasta syystä puolitiehen jäi myös esityksemme toimeentuloedellytyksen poistamisesta kaikilta kansainvälistä suojelua saavilta perheenkokoajilta, muukalaispassin käytön laajentaminen, D-viisumin laajentaminen entistä useammalle ihmisryhmälle ja maahantulosäännösten kiertämistä koskevien säännösten muuttaminen. Ongelmat, joiden ratkaisuksi näitä esityksiä kaavailtiin, ovat edelleen ratkaisematta. Niitä ei kuitenkaan voi lakaista maton alle, vaan niihin on palattava heti tulevalla vaalikaudella. 

Työ ulkomaalaislain kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi on aloitettu

Kuluvalla hallituskaudella maailman heikentynyt pakolaistilanne on heijastunut myös Suomeen. Maailmassa on tällä hetkellä pakolaisia enemmän kuin koskaan. Olemme tällä hallituskaudella kasvattaneet Suomen pakolaiskiintiön 750:sta 1050:een. Lisäksi vuoden 2022 pakolaiskiintiöön sisällytettiin ylimääräinen afgaaneille suunnattu 450 hengen kiintiö ja teimme päätöksen myös 363:n kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien pakolaisten siirrosta Välimeren pakolaisleireiltä Suomeen.

Eniten maahanmuuttohallintoa on työllistänyt Ukrainan sotapakolaisten auttaminen. Heitä on saapunut Suomeen jo yli 50 000, ja vastaanottojärjestelmämme piirissä on nyt enemmän ihmisiä kuin koskaan. Olemme onnistuneet Ukrainasta paenneiden auttamisessa hyvin ja pystyneet samaan aikaan viemään eteenpäin myös maahanmuuttopoliittisia uudistuksia. 

Tulevalla vaalikaudella tärkein maahanmuuttopoliittinen toimi on ulkomaalaislain kokonaisuudistus. Uudistuksen esiselvitys valmistuu sisäministeriössä lähiaikoina. On todella hienoa, että vaikka selvityksen tekemisestä ei sovittu hallitusohjelmassa, saamme sen valmiiksi. Ulkomaalaislaki tulee uudistaa, jotta pystymme etsimään maahantulijoille parhaiten heidän tilanteeseensa sopivan ratkaisun riippumatta siitä, mikä on ollut alkuperäinen maahantulon tarkoitus. 

Suomi tarvitsee maahanmuuttoa säilyäkseen elinvoimaisena. Tarvitsemme tänne lisää ihmisiä, jotka löytävät paikkansa työelämässä ja osallistuvat aktiivisesti yhteiskuntaan. Maahantulon syystä riippumatta tulijoilla pitää olla mahdollisuus tulevaisuutensa rakentamiseen ja omien unelmiensa tavoitteluun. Maahanmuutolla on oltava oikeudenmukaiset ja inhimilliset pelisäännöt. Meille kaikille kuuluu vapaus olla omanlaisiamme, ajatella itse ja elää ilman syrjintää.