Pidätetäänkö Putin? 

Väestön pakkosiirto miehitetyiltä alueilta on sotarikos ja se voi olla jopa rikos ihmisyyttä vastaan. Kansainvälisestä oikeusjärjestelmästä puuttuu kuitenkin tuomioistuin, jolla olisi valta nostaa syyte Putinia ja Venäjän sotilasjohtoa vastaan YK:n peruskirjan vastaisesta hyökkäysrikoksesta, kirjoittaa Heidi Hautala.

31.3.2023 | Kolumni

Kuva: Pixabay

Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC julkaisi toissa viikolla Vladimir Putinin pidätysmääräyksen. Putinia uhkaa nyt pidätys ja siirto Haagin tuomioistuimeen, mikäli hän matkustaa yhteenkään ICC:n yli sadasta sopimusvaltiosta.

Näin ainakin teoriassa.

Unkarin pääministerin Viktor Orbánin kansliapäällikkö ehti jo ilmoittaa, ettei Unkari pidätä Putinia. Tämä ei ole yllättävä veto, sillä Orbánin populistihallitus on useasti pelannut Kremlin pussiin esimerkiksi torppaamalla Venäjän vastaisia EU-pakotteita. Pidätysmääräys on herättänyt kiivasta keskustelua myös muissa ICC:n jäsenmaissa, kuten Etelä-Afrikassa, joka on kutsunut Putinin maassa elokuussa järjestettävään BRICS-maiden huippukokoukseen. Venäjällä on vielä maailmalla ystäviä – tai ainakin maita, jotka asettavat omat etunsa kansainvälisen oikeuden edelle.

ICC:n pidätysmääräyksen taustalla ovat lapsikaappaukset ja väestön pakkosiirto Ukrainasta. Venäläiset sotilaat ovat vieneet valtaamiltaan ukrainalaisalueilta tuhansia lapsia lastenkodeista, tai jopa suoraan vanhempien käsistä, ja sijoittaneet lapset venäläisiin perheisiin. Kammottavien tekojen motiivina lienee väestön “venäläistäminen”. Kansainvälisen oikeuden mukaan väestön pakkosiirto miehitetyiltä alueilta on sotarikos. Se voi olla jopa rikos ihmisyyttä vastaan.

Putinin näkeminen syytetyn penkillä vaikuttaa kaukaiselta todellisuudelta, mutta samalta vaikutti Jugoslavian veristen sotien aikaan 1990-luvulla ajatus Serbian presidentti Slobodan Miloševićista oikeuden edessä. Milošević päätti lopulta päivänsä tutkintavankeudessa Haagissa.

Valitettavasti kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaan ei kuulu hirmutekojen perimmäisen syyn – Venäjän raa’an hyökkäyssodan – tutkiminen ja tuomitseminen.

Valitettavasti kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaan ei kuulu hirmutekojen perimmäisen syyn – Venäjän raa’an hyökkäyssodan – tutkiminen ja tuomitseminen. ICC keskittyy tutkimaan sotarikoksia ja etsimään todistusaineistoa, jolla Venäjän johto voidaan suoraan kytkeä Ukrainassa tapahtuneisiin sotarikoksiin. Lapsikaappausten kohdalla tätä todistusaineistoa on jo kylliksi syytteen nostamiseen.

On päivänselvää, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on laiton, ja Venäjän johto on vastuussa hyökkäyksestä sekä sen verisistä seurauksista. Kansainvälisestä oikeusjärjestelmästä puuttuu kuitenkin tuomioistuin, jolla olisi valta nostaa syyte Putinia ja Venäjän sotilasjohtoa vastaan YK:n peruskirjan vastaisesta hyökkäysrikoksesta.

Euroopan parlamentti on peräänkuuluttanut tämän aukon täyttämistä, ja kehottanut EU:ta toimiin, jotta Venäjän hyökkäysrikosta tutkiva kansainvälinen erityistuomioistuin saadaan perustettua. Tuomioistuimen tulisi parlamentin mukaan tutkia myös Valko-Venäjän hallinnon osuutta hyökkäyksessä. EU on jo perustanut rikosoikeudellisen yhteistyön virasto Eurojustin siipien suojiin keskuksen, jonka tehtävänä on kerätä todistusaineistoa kansainvälisiä syytteitä silmällä pitäen. Toisin kuin monissa aikaisemmissa sodissa, todistusaineistoa sotarikoksista saadaan nyt jopa reaaliajassa sosiaalisen median kautta.

Suomi on ilokseni lähtenyt mukaan EU:n ulkosuhdehallinnon ja yli 30 valtion ydinryhmään, joka edistää oikeudellista vastuuta Ukrainaan kohdistuvasta hyökkäysrikoksesta. Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistaminen on pitkään ollut Suomen ulkopolitiikan ohjenuora. Venäjän hyökkäyssota on kova kolaus tälle järjestelmälle. Ehkä kovin sitten Irakin sodan tasan kaksikymmentä vuotta sitten.

Tie oikeuden toteutumiseen Venäjän hyökkäyssodan uhreille on pitkä, mutta ICC:n pidätysmääräyksen myötä päämäärä on askeleen lähempänä. Olen varma, että jonain päivänä Putin ja hänen tukijansa saadaan vastuuseen teoistaan.

Heidi Hautala
Kirjoittaja on europarlamentaarikko.

31.3.2023 15:50

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

2 Kommentit

  1. vähän epäilen että nähdäänkö vladimir putin:ia koskaan vastuussa teoistaan. pidätysmääräyksellä on kuitenkin symbolinen pointti.

    putin tulee kuitenkin lähtemään vallasta, ainakin joskus. mitä sen jälkeen? kaikki varmaan haluaa demokratiaa, mutta tätä ei tehdä yhdessä hetkessä. kestää vuosikymmeniä rakentaa jonkunlainen demokratia. viro on tätä harjoitellut noin 30 vuotta kun itsenäisyys palautettiin. vastaavaa voi sanoa ukrainallekin.

    joten vähän epäilen että putin:in jälkeen ei tulla näkemään suuria parannuksia venäjällä.

    • Valikoivan oikeudenkäyttönsä vuoksi ICC:stä on tullut politisoitunut tuomioistuin. Sotarikoksiin ovat syyllistyneet Putinin ohella mm. lukuisat Israelin toimijat ja poliitikot, Barack Obama, George W. Bush ja Tony Blair (kahdesta jälkimmäisestä on mm. oikeustieteen professori ja akateemikko Koskenniemi ihmetellyt, miksi heitä ei ole saatettu edesvastuuseen). Mutta missä ovat pidätysmääräykset? Onko USA:lla tai Israelilla jonkinlainen monopoli sotarikoksiin? Buchan tapahtumien tutkintaa on myös vaikeuttanut, ettei USA:n puolustusministeriö halua luovuttaa aiheesta tiedustelutietoa ICC:lle, koska Pentagon ei halua tehdä minkäänlaista yhteistyötä ICC:n kanssa. Rauhannobelisti Barack Obamasta mm. https://harvardpolitics.com/obama-war-criminal/

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon