Vihreiden johto meni uusiksi ja halkoo nyt läpi Suomen
Vihreän kentän puheenjohtajavaali päättyi kaarinalaisen Sofia Virran voittoon. Virta on toisen kauden kansanedustaja. Puheenjohtajavaalissa hän edusti monelle muutosta ja pesäeroa vasemmistosta. Odotetusti linjapuheessaan Virta toi esiin varsin perinteisten vihreiden hyvinvointi- ja koulutusteemojen ohella talouspoliittisia näkemyksiään. “Se (vihreä politiikka) on kokonaisvaltaista politiikkaa, jolla uudistetaan tätä maata kohti puhtaan energian, kiertotalouden ja
Vihreän kentän puheenjohtajavaali päättyi kaarinalaisen Sofia Virran voittoon. Virta on toisen kauden kansanedustaja. Puheenjohtajavaalissa hän edusti monelle muutosta ja pesäeroa vasemmistosta.
Odotetusti linjapuheessaan Virta toi esiin varsin perinteisten vihreiden hyvinvointi- ja koulutusteemojen ohella talouspoliittisia näkemyksiään.
“Se (vihreä politiikka) on kokonaisvaltaista politiikkaa, jolla uudistetaan tätä maata kohti puhtaan energian, kiertotalouden ja uudistuvan teollisuuden suurvaltaa, jotta talous olisi kestävällä pohjalla mahdollistamassa vahvan hyvinvointivaltion“, hän linjasi.
Puheenjohtajisto läpäisee Suomen
Maantieteellinen kattavuus laajeni kertaheitolla puoluejohdon mentyä uusiksi. Kaarinalaisen puheenjohtajan rinnalla vihreitä johtaa varapuheenjohtajat Tampereelta, Jyväskylästä ja Kajaanista.
Varapuheenjohtajavaaliin selkeänä ennakkosuosikkina lähtenyt Oras Tynkkynen ylitti äänikynnyksen jo ensimmäisellä ääntenlaskun kierroksella. Tamperelainen Tynkkynen on neljännen kauden kansanedustaja (2004–2015 ja 2023–)
Jyväskyläläisen Bella Forsgrénin valintaa varapuheenjohtajaksi pidettiin ennen puoluekokousta myös kohtalaisen varmana. Forsgrén on toisen kauden kansanedustaja ja Vihreiden naisten puheenjohtaja.
Tynkkysen ja Forsgrénin rinnalle varapuheenjohtajaksi valittiin puoluevaltuuston puheenjohtajana päättyneellä kaudella toiminut Silja Keränen. Keränen on kotoisin Kajaanista.
Moring puoluesihteeriksi murskaluvuin
Helsinkiläinen Anna Moring valittiin äänivyöryllä vihreiden puoluesihteeriksi. Neljän ehdokkaan vaalissa Moring ylitti äänikynnyksen selvästi heti ensimmäisellä kierroksella.
“Ollaan itsellemme ja toisillemme armollisia, ja luotetaan itseemme ja toisiimme”, linjasi Moring puheessaan.
Aiemmin Moring on vihreissä toiminut muun muassa Vihreiden naisten puheenjohtajana. Puoluesihteerin tehtävään hän siirtyy Monimuotoiset perheet -järjestön johtavan asiantuntijan paikalta.
Puoluevaltuuston puheenjohtajiston vaaleissa jännitystä
Puoluevaltuusto on puolueen toimielimistä se, joka käyttää korkeinta valtaa puoluekokousten välillä. Jos puolueen varapuheenjohtajaksi oli tunkua, riitti sitä myös valtuuston johtopaikoille.
Valtuuston puheenjohtajavaalin asetelmat sähköisti toukokuussa Iiris Suomelan ilmoitus jättäytyä pois varapuheenjohtajakisasta ja hakea puoluevaltuuston johtopaikalle. Vaalissa kisa käytiin lopulta Suomelan ja turkulaisen Riina Lummen välillä, päättyen Lummen niukkaan voittoon. Riina Lumme on toisen kauden kaupunginvaltuutettu, jolla on taustaa muun muassa opiskelijaliikkeessä.
Varapuheenjohtajavaalissa nähtiin pitkä lista tarjokkaita, kun valtaosa puheenjohtajaehdokkaista asettui tuloksen selvittyä ehdolle myös varapuheenjohtavaaliin. Vaalissa valituiksi tulivat Iiris Suomela sekä Allu Pyhälammi Lahdesta. Pyhälammi palkittiin kokouksessa myös vuoden vihreänä vapaaehtoisena.
Pienet piirit yhdistivät voimansa
Kun muu puoluekokousväki juhli Seinäjoen Rytmikorjaamolla, oli piirien ja järjestöjen edustajista muodostettu neuvotteluryhmä koolla puoluehallituksen ja -valtuuston paikkoja jakamassa.
Jo aiemmin keväällä alkaneiden neuvottelujen tuoksinassa kahdeksan pienintä piiriä solmivat teknisen vaaliliiton, jonka myötä piirit vahvistivat asemiaan puolue-elimissä tavalla, joka ilman liittoa ei olisi ollut mahdollinen. Teknisiä vaaliliittoja ei ole aiemmin ollut tapana tehdä, joten se tiettävästi herätti tunteita suuremmissa piireissä.
Vaaliliiton myötä Kaakkois-Suomen, Hämeen, Oulun, Savo-Karjalan, Keski-Suomen, Vaasan, Satakunnan ja Lapin piirit saivat puoluehallituksen paikoista kaksi varsinaista ja varapaikkaa ja yhteensä yhdeksän valtuustopaikkaa. Lisäpaikat puoluehallituksessa napattiin Helsingin, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan kustannuksella. Helsingillä on tulevassa puoluehallituksessa vain yksi paikka kahden sijaan. Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa tippuivat molemmat puolikkaaseen paikkaan. Varsinaisen paikan käyttää ensin Varsinais-Suomi ja vuoden kuluttua remmiin astuu Pirkanmaan edustaja.
Puoluevaltuuston kokoonpanoon voi tutustua täällä ja puoluehallituksen kokoonpanoon täällä.
Mistä puoluekokouksessa keskusteltiin? Lue myös: Optimismi ja yhtenäisyys korostuivat vihreiden puoluekokouksessa.
Korjattu 12.6. klo 15.40: Puoluehallituksessa Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen puolikkaat paikat ovat vuoden mittaisia, ei kahden, kuten jutussa alunperin sanottiin.