Suomi edistämään globaalia hiilensidontaa

Fossiilisesta energiasta eroon pääseminen on ilmastonmuutoksen etenemisen torjunnan kannalta ratkaisevaa. Sen lisäksi ilmastonmuutoksen lisääntyvien haitallisten vaikutusten torjumiseksi ihmiskunnalle ja luonnolle on kyettävä sitomaan nopeasti vaikuttavilla keinoilla hiilidioksidia ilmakehästä. Puiden luontaisen uudistumisen edistäminen ja tarvittaessa metsitys ovat tähän helpoin ja kustannustehokkain keino. Luonnonmetsiä ei kuitenkaan pidä korvata istutusmetsillä.

Metsäkato on maailmanlaajuinen ongelma, joka vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja luontokatoon sekä ihmisten hyvinvointiin monilla tavoin. Suomi tarjoaa näihin haasteisiin vastaamiseksi kansallisia ja kansainvälisiä ratkaisuja. Suomen osaamista metsien hiilensidonnan edistämissä tulee hyödyntää erityisesti kehittyvissä maissa, joiden omat mahdollisuudet torjua ilmastonmuutosta ovat rajallisia. Metsien kestävä käyttö ja suojelu myös parantavat turvallisuutta ja vähentävät muuttoliikkeitä.

Suomi on ollut aktiivinen toimija kansainvälisessä kehitys- ja ympäristöyhteistyössä 1970-luvulta alkaen. Yhteistyössä on saavutettu hyviä tuloksia Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa sekä lukuisten YK- ja muiden kansainvälisten järjestöjen työssä. Samalla suomalaisten osaaminen ja kokemukset ovat kasvaneet.

On havaittu, että parhaita tuloksia metsien suojelussa ja kestävässä käytössä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja aavikoitumisen estämisessä saadaan, kun samalla vahvistetaan oikeusvaltioperiaatetta, kansalaisyhteiskuntaa, ja yksityisen sektorin roolia ja vastuullisuutta.

Käytännössä tämä lisää ruokaturvaa, kestävää ja uusiutuvaa energiaa, sekä uhanalaisten

metsäalueiden suojelua. Maaseudulla edistetään peltometsäviljelyä, puiden luontaista uudistumista ja metsien suojelua. Siellä, missä ne eivät ole mahdollisia, lisätään metsittämistä.

Olennaista on tukea myös metsistä riippuvaisten alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen maaoikeuksia ja kulttuuria. Kaupungeissa edistetään metsien ja puiden merkitystä urbaanien alueiden kehittämisessä. Merkittävää on myös esimerkiksi Suomen ja FAO:n tuella kehitettyjen metsien suunnittelu- ja tiedonhallintatyökalujen nopeasti laajeneva käyttö jo yli 150 maassa. Verkkopohjaisen digitaalisen tiedonhallinnan ja -jaon sovellukset ovat merkittäviä myös ympäristösopimusten toimeenpanossa.

Kymmenien vuosien kokemuksella kansainvälisestä metsäyhteistyöstä olemme vakuuttuneita siitä, että Suomen tulee ottaa vakavasti roolinsa ilmastonmuutoksen torjujana metsien ja metsäasiantuntemuksen maana ja asettaa hallitusohjelman tavoitteeksi Suomen aktiiviset toimet metsien lisäämiseksi maailmassa.

Nyt tarvitaan päätöksiä ja toimenpiteitä.

Allekirjoittajat:

Markku Aho, metsänhoitaja

Hannu Ilvesniemi, professori

Risto Isomäki, kirjailija

Mike Jurvelius, palontorjunnan asiantuntija

Pekka Kauppi, professori emeritus

Olavi Luukkanen, professori emeritus

Matti Nummelin, dosentti

Eero Paloheimo, professori emeritus

Veli Pohjonen, professori emeritus

Mikko Pyhälä, suurlähettiläs emeritus

Kari Silfverberg arkkitehti, ympäristöasiantuntija

Jukka Uosukainen, johtava asiantuntija emeritus