Kevään parhaat jutut: Mikroyrittäjät kokosivat voimansa – Suomen Yrittäjät tuotti pettymyksen

Julkaisemme kesällä valikoiman keväällä ilmestyneitä juttuja. Artikkeli julkaistu alunperin 26.4.2023.

Yrittäjien eläkevakuutusta eli YEL-vakuutusta koskeva lakiuudistus eteni päätöksentekoon kesällä 2022. Useat järjestöt, yritykset ja yrittäjät itse odottivat uudistusta lausunnoille vuosikausien vaikuttamistyön jälkeen. 

Lausuntokierrosta ei kuulunut. 

”Kesälomien jälkeen heräsi huoli, että kuka toisi pien- ja yksinyrittäjien näkemystä uudistuksessa esiin. Tuli selväksi, ettei kukaan”, kuvailee yksinyrittäjä Liisa Hanén tilannetta. 

Hanén laittoi itse töpinäksi. Verkkoon perustettiin YEL-adressi, joka oli tarkoitus allekirjoituksineen välittää lakiuudistusta käsittelevälle Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Adressi vaati muutoksen kumoamista ja uudelleenkäsittelyä pien- ja yksinyrittäjille epäoikeudenmukaisena.

”Ajattelin, että parilla tuhannella allekirjoituksella adressin viesti noteerattaisiin. Lopulta niitä tuli yli 67 000.”

Massa vailla edunvalvontaa ja arvostusta

Suomea pyörittävät erittäin pienet yritykset ja yksinyrittäjät. Suomen 300 000 yrittäjästä yli kaksi kolmannesta on yksinyrittäjiä. Kun alle 10 henkilöä työllistävät yritykset lasketaan mukaan, on kasassa 93 % suomalaisyrityksistä. Kehityskulku on selvä: työnantajayritysten määrä laskee, yksinyrittäjien määrä nousee.

”Tämä joukko on ollut näkymättömissä.”

Silti vetoapua yel-vastaiskuun ei Suomen Yrittäjistä toiveista huolimatta tälle joukolle tullut.

”Siellä ei oltu samalla tavalla hereillä näiden huolien kanssa. Järjestökentällä ei aivan ole tiedostettu, miten valtavan paljon yksin- ja mikroyrittäjiä on ja erityisesti kuinka erilaiset tarpeet heillä on”, Hanén tiivistää sovittelevasti.

Adressin julkaisun jälkeen Hanénin puhelin alkoi soida. YEL-uudistus ja sen vaikutukset olivat vain pintaraapaisu. Adressi nosti esiin laajasti yksinyrittäjien huolet.  

”Kun joku nosti höyrykattilan kantta, sieltä tuli paljon vuosikausien ajan koettua painetta ulos”, kuvailee kantta raottanut Hanén. 

Arvostuksen puute. Siihen Liisa Hanén tiivistää adressiin kirjatut ja sen myötä jaetut kokemukset. 

”Kun ei arvosteta, ei kysytä, eikä kuulla. Näkymätön ei voi ajaa omaa etuaan.”

Työnteon murros tarvitsee vaikuttajansa

Vastikään Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja VTT:n valtioneuvostolle laatiman tutkimuksen mukaan yrittäjyyspolitiikan keinoin Suomessa on onnistuttu poistamaan yrittäjyyden esteitä, mutta kannusteet ovat jääneet riittämättömiksi. Tutkimuksen mukaan kevytyrittäjyys eli laskutuspalvelujen kautta itsensä työllistävien määrä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2019 alkaen, etenkin nuoremmissa ikäluokissa.

”Ymmärrys yksinyrittäjyydestä on huonolla tolalla. YEL-uudistus toi esille, ettei yrittäjiä ja palkansaajia kohdella yhdenvertaisesti sosiaaliturvan osalta.”

Moni kevytyrittäjä siirtyy myöhemmin toiminimiyrittäjäksi. Liisa Hanén näkee, että yrittäjyyden suuri murros ei ole vielä läpäissyt yhteiskunnallista keskustelua. Yksinyrittäjien ja kevytyrittäjien määrä on kasvussa, mutta keskustelussa suuri ryhmä on varjossa. 

”Se on kuin rinnakkaistodellisuus. Kaikki puhuvat työnantajayrityksistä ja pienituloisista palkansaajista. Kukaan ei puhu pienituloisista yrittäjistä”, Hanén kuvailee.

Paitsi että nyt puhuu. YEL-adressin ja -muutoksen jälkimainingeissa suuri yhteydenottoryöppy sai Liisa Hanénin perustamaan Mikro- ja yksinyrittäjät ry Myryn. Tarkoitus on vahvistaa pienten yrittäjien asemaa ja tehdä varjoon jäänyt yrittäjäjoukko näkyväksi.

Syyskuussa perustetun järjestön jäsenkunta on jo tuhatpäinen.

Järjestön puheenjohtaja näkee, että yrittäjäkentällä on paljon asioita, joita on tärkeä ajaa yhdessä Suomen Yrittäjien ja muiden yrittäjäjärjestöjen kanssa. Eri näkökulmiakin kuitenkin on.

”Muuttuneessa maailmassa on tärkeää, että on järjestö, joka tuo erityisesti pienten toimijoiden näkökulman esiin. Isommilla toimijoilla voi olla intressi olla nostamatta näitä esiin”, Hanén kuvailee. Esimerkkinä ristiriitaisista intresseistä on muun muassa yksinyrittäjien kollektiivinen neuvotteluoikeus, jota ay-liike on kyllä edistänyt, yrittäjäjärjestö ei.

”Eri intressit eivät ole ongelma, vaan kertoo moninaisuudesta. Pääasia on, että tämän massan yli ei enää kävellä”, tiivistää puheenjohtaja uuden järjestön asemaa.