Katoaako yleisin rikkakasvimyrkky kaupoista? Ikuisuuskiista glyfosaatista jatkuu EU:ssa

Round Up -nimikkeellä myytävästä torjunta-aineesta on väännetty EU:ssa vuosia, mutta soutaminen ja huopaaminen jatkuu. Syyskuussa komissio esitti glyfosaatin käyttöluvan jatkamista kymmenellä vuodella.

Lokakuussa vihreä valo muuttui punaiseksi, kun komission alainen pysyvä komitea äänesti hyväksymistä vastaan. Seuraava askel EU:n koneistossa on muutoksenhakukomitea, jossa asiaa käsitellään marraskuussa.

Torjunta-aineen nykyinen hyväksyntä on voimassa joulukuun puoliväliin. Glyfosaattia sisältävien valmisteiden luvat voivat olla voimassa vuoden pidempään. EU:ssa Suomi on kuulunut maihin, joiden mielestä rikkakasvimyrkkyä tarvitaan vastaisuudessakin.

Riskinarvio ei löytänyt merkittäviä huolia

Komission myönteinen kanta tehoaineen käyttöön perustuu riskinarvioon, jonka Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisi kesällä.

Arvion mukaan glyfosaatti ei aiheuta merkittävää huolta ihmisten ja eläinten terveydelle tai ympäristölle. Se ei aiheuta syöpää, ja aineelle löytyy turvallisia käyttökohteita.

Riskiarviointia varten on saatu uutta tietoa glyfosaatin vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Arviossa myönnetään kuitenkin, ettei riskejä biodiversiteetille ole  pystytty kattavasti arvioimaan. Yhteiset suojelutavoitteet ja yhdenmukaiset menetelmät puuttuvat.

Puutteita ei pidetä käytön esteenä. Ne voidaan ottaa huomioon, kun valmisteita hyväksytään kansallisesti. Tarpeen vaatiessa on mahdollista asettaa rajoituksia riskien vähentämiseksi.

Komiteassa saksalaisille jäsenille kansalliset ratkaisut eivät riitä. Saksa suomii EU:ta, ettei biodiversiteettiriskien varalta ole saatu aikaan yhtenäisiä ohjeita ja vaatimuksia.

Saksa ei hyväksy kymmenen vuoden jatkoaikaa torjunta-aineelle. Samoin kuin Itävalta se on jo asettanut rajoitteita ja kieltänyt glyfosaatin käytön.

Glyfosaatin turvallisuudesta on vuosien mittaan tehty paljon tutkimuksia, ja tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Lähes tutkimaton alue on, miten rikkakasvimyrkyt vaikuttavat hyönteisiin, hyönteislajien määrän laskuun ja koko ekosysteemin monimuotoisuuden vähenemiseen. 

Haitat ekosysteemille kauaskantoisia

Turun yliopistossa tiedon puutteita paikataan pikkuhiljaa. Tulokset osoittavat, että glyfosaatilla on monia haittoja ekosysteemeihin ja pölyttäjiin.

Glyfosaatin runsas käyttö heikentää maaperän mikrobistoa. Pienetkin torjunta-aineen jäämät voivat vaikuttaa kasveihin liittyviin mikrobeihin.

Torjunta-aine häiritsee kasvien, sienten ja hyönteisten monimutkaista vuorovaikutusta. Se haittaa kimalaisten muistia ja kykyä tunnistaa värejä. Värinäön heikentyminen vaikeuttaa kimalaisten ravinnon etsintää ja menestymismahdollisuuksia. 

EFSA:n julkaisemassa arvioinnissa päädyttiin tulokseen, ettei merkittävää huolta ympäristölle ole. Uudet tutkimustulokset glyfosaatin vaikutuksista ekosystemeihin viittaavat kuitenkin siihen, että ympäristöhuoli on syytä ottaa vakavasti. Vaikutukset ekosysteemeihin voivat olla kauaskantoisia.