Puoli vuotta oppositiossa - pettymyksiä hallitukseen, yrityksissä toivoa

Petteri Orpon hallitus aloitti 20. kesäkuuta ennätyspitkien hallitusneuvottelujen jälkeen. Takana on siis puoli vuotta uutta hallitusta ja uutta oppositiota eli uutta asetelmaa aidan molemmin puolin. Vaikka poliittiset voimasuhteet vaaleissa liikahtivat, on politiikan täydellinen suunnanmuutos silti ollut yllätys, arvioi vihreiden toisen kauden kansanedustaja Saara Hyrkkö.

”Suurin pettymys on liittynyt kokoomuksen ja rkp:n liberaalien taipumiseen, jota toisaalta osasin odottaa, kun kokoomus lähti hallitusta muodostamaan tällä kokoonpanolla. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaa voidaan kehittää inhimilliseen ja ihmisoikeuspohjaiseen suuntaan niin, että myös taloudellinen näkökulma otetaan huomion. Nyt on otettu askeleita päinvastaiseen suuntaan ja tietysti tiedämme minkä puolueen listalla tämä on ollut.”

Hallituksen alkutaivalta väritti vahvasti keskustelu perussuomalaisten rasistisista kirjoituksista ja elinkeinoministeri Vilhelm Junnila vaihdettiin pikapikaa Wille Rydmaniin. Hallitus selvisi kriisistä hyväksymällä tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi elokuun lopussa.

“On myös pettymys, että kesän rasismikeskustelu lakaistiin niin nopeasti maton alle sen sijaan, että olisi osoitettu, että toimitaan johdonmukaisesti rasismin kitkemiseksi.”

”On myös pettymys, että kesän rasismikeskustelu lakaistiin niin nopeasti maton alle sen sijaan, että olisi osoitettu, että toimitaan johdonmukaisesti rasismin kitkemiseksi.”

Ilmasto- ja luontoasioissa hallitus on pitänyt sordiinoa. Hallitusohjelmassa kyllä luvattiin, että Suomi etenee hiilineutraalisuuteen vaikuttavin ja kestävin keinoin, mutta esimerkiksi metsänielujen huonolle kehitykselle ei ole mietitty ratkaisuja. Viimeksi joulun jälkeen on hallituspuolueiden kesken nokkapokkaa bensiinin hinnasta. Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson väläytti bensaverojen nostoa ja sai perussuomalaiset hermostumaan ”provokaatiosta”.

”Hallitus suhtautuu ympäristökriiseihin välinpitämättömästi. Perussuomalaisille ilmastopopulismi on käyttövoima, eihän rkp:kaan ole mikään luontopuolue, kuten viime hallituskaudella taas havaittiin. Olisin silti toivonut Orpon hallitukselta vahvempaa ymmärrystä sille, että joka sektorilla on toimittava ilmasto ja luontokato huomioon ottaen. Nyt on täyttä bluffia, että niihin oltaisiin sitoutuneita”, sanoo Hyrkkö.

Hyrkkö on toisaalta tyytyväinen ainakin yhteen asiaan nimittäin TKI-rahoitukseen. Edellisen hallituksen aikana hän toimi parlamentaarisessa TKI-työryhmässä, jossa kaikki puolueet yhdessä sitoutuivat turvaamaan maan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet.

”Viime kauden rahoituslaki velvoittaa ja siitä pidetty kiinni. Uusista panostuksista olisi ollut helpompaa leikata kuin olemassa olevista rahoituskohteista, mutta se sopu on pitänyt. Vaikeasti taloudellisesta tilanteesta ei nousta ilman panostuksia tutkimukseen ja uuden luomiseen.”

Opettavainen syksy

Hyrkön oma eduskuntaura alkoi niin, että vihreät oli hallituksessa kolmen ministerin voimin. Neljän vuoden periodiin mahtui niin pandemiaa kuin Venäjän hyökkäyssotaa. Poikkeusolojen rinnalla vietiin monia merkittäviä lakeja maaliin ympäristöstä, koulutuksesta ja esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalikysymyksistä.

”Onhan tämä ollut tosi opettavainen syksy neljän hallitusvuoden jälkeen. Toimintalogiikka on erilainen, kun isojen kokonaisuuksien sijaan neuvotellaan pienemmistä asioista esimerkiksi jonkun toisen oppositiopuolueen kanssa. Tärkein tehtävämme on tietenkin haastaa hallitusta ja tuoda esille vaihtoehtoja.”

Hyrkön mielestä syksystä on opittu se, että on paljon työtä, kun kaikki hallituksen esitykset nähdään vasta viime hetkellä. Pienen porukan voimin on perehdyttävä esityksiin ja luotava omat näkemykset. Monista isoista asiakokonaisuuksista on pakko valita, mihin ja miten puuttuu.

Hyrkkö on valtionvarainvaliokunnan varapuheenjohtaja, jota on syksyllä työllistänyt myös vihreiden vaihtoehtobudjetti. Hän kritisoi hallituksen talouspolitiikan retoriikkaa, jonka mukaan ”näin on vaan pakko tehdä”.

”Oma tavoite on ollut haastaa tuo ajatus ja tehdä se konkreettisten, uskottavien vaihtoehtojen kautta. Varmaan tätä olisi voinut tehdä löysemminkin rantein, varsinkin kun meillä ei ole suurta valmistelukoneistoa. Nyt pitää uudistaa taloutta ja se olisi mahdollista tehdä lapsilta ja luonnolta leikkaamatta ja silti vähentää velanottoa.”

Suoraa puhetta

Suomalainen malli, jossa kootaan monen puolueen hallituksia yli oikeisto-vasemmistolinjojen, luo enemmän ja vähemmän kivuliasta yhteiseloa. Oppositiossa samanlaista yhtä mieltä olemisen pakkoa ei tietenkään ole, vaan puolueet hakevat eroa paitsi hallitukseen myös toisiinsa. Kuluneen syksyn aikana erityisesti keskusta on yrittänyt ottaa selkeää pesäeroa entisiin hallituskumppaneihin, jotka ovat nyt oppositiossa.

”Oppositiossa on tavallaan lupa kertoa suoremmin mitä mieltä on. Muut puolueet toki tarttuvat näihin eroihin ja korostavat niitä. Meidänkin on tärkeää sanoittaa omaa linjaa. Aiemmin on liikaa annettu muiden sanoittaa, mitä mieltä vihreät on.”

Hyrkön mielestä on ollut mielenkiintoista nähdä puolueiden ”todelliset karvat” syksyn sadoissa budjettiäänestyksissä.

”Siellä näkyvät asiat, jotka hallitusyhteistyössä hämärtyvät. Äänestyksissä näkee eron esimerkiksi sdp:n ja vihreiden metsäpolitiikassa ja luonnonsuojelukysymyksissä. Se selvittää, mikseivät tietyt asiat edenneet edellisessä hallituksessa.”

Hyrkkö näkee, että vihreiden pitää osata paremmin viestiä myös omille joukoille, että politiikassa vaikuttaminen on maratonlaji. Suunta voi olla oikea, vaikkei kaikki mene täysin odotusten mukaan. Hyrkkö muistelee myös, että Marinin hallituksessa rkp oli jotenkin tuulensuojassa. Saattoi käydä niinkin, että kun luontokysymyksissä saatiin keskustan kanssa kompromissi, se ei sopinutkaan rkp:lle.

Varovaista optimismia

Suomen talous on ollut taantumassa 2023. Inflaatio on rokottanut kulutuskysyntää, korkeat korot ovat estäneet investointeja ja erityisesti rakennusalalla on vauhti hiljentynyt. Valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuodelle hillitympää hintojen nousua ja korkojen uskotaan vihdoin kääntyvän laskuun. Vuosi 2024 alkaa varovaisen toivekkaasti, mutta mitään nopeaa talouskasvua ei ole näkyvissä. Työttömyyden uskotaan nousevan.

”Oma huoleni on se, että ymmärtääkö nykyinen hallitus, ettei näivettävä talouspolitiikka korjaa kurssia. Pelkästään leikkaamalla vääristä paikoista kuoppa vain syvenee. Oppositiosta on yhtenäisesti haastettu eriarvoisuuden kasvattamisesta. Olemme myös esittäneet huolen siitä. että kun hallitus puhuu tasapainottamisesta, niin se on tähän asti sulkenut kokonaan tulojen kasvattamisen esimerkiksi verotuksen keinoin pois.”

Valtiovarainministeriö Riikka Purra on vilauttanut myös verotuskeinoja, mutta kokoomuksen siunausta näille puheille ei ole saatu.

”Ruuan alv:n nosto ei todellakaan olisi viisas ratkaisu, kun etuuksien indeksikorotukset jäädytetään neljäksi vuodeksi. Verotuksessa olisi paljon sellaista, millä voisi vahvistaa taloutta ja ohjata sitä kestävämpään suuntaan.”

Hyrkkö viittaa vihreiden vaihtoehtobudjettiin, jossa muun muassa esitetään maankäytön muutosmaksua, teollisen mittakaavan puunpolton verotuen poistoa, lentoveroa ja sokeriveroa. Pelkästään listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistus toisi valtion kirstuun 257 miljoonaa euroa.

Yritykset liikkeellä luonnon puolesta

Hakoteillä ollaan Hyrkön mielestä myös ilmasto- ja luontokatokysymyksissä.

”Hallituspuolueiden taktiikka on ohjata keskustelu aina sivuraiteelle. Kun pitäisi puhua liikenteen päästöistä, ohjataan keskustelu teollisuuden päästöihin. Siellähän päästöt laskevat, mutta nyt ei voida tuudittautua siihen, missä on jo helpompaa. Meillä on kuitenkin kansainväliset sitoutumukset ja omat velvoitteet ja meidän pitää ratkaista maatalouden ja liikenteen päästöt ja hiilinielujen kasvattaminen.”

Hyrkkö kantaa huolta Suomen oman ilmastolain mukaisesta uskottavasta polusta kohti hiilineutraaliutta ja luontokadon pysäyttämisestä – metsien nielukysymys on ratkaisematta ja metsäluonto hauraassa tilassa.

” Suomessa pitäisi pystyä irtautumaan yksisilmäisestä metsäpolitiikasta, jossa hakkuut ovat aina vain suotavia ja sallittavia. En kuitenkaan löisi vetoa, että tämä hallitus pystyy uudistamaan metsäpolitiikkaa. ”

Vaikka hallituksen suunnassa ei näy vihreää valoa, talouselämän suunnalla tilanne on toinen. Syksyllä oli Suomessa ensimmäinen finanssialan luontohuippukokous, joka sitoutui Hyrkön mielestä kunnianhimoisiin tavoitteisiin.

”Näen toiveikkuutta yrityksissä, siellä on rahaa ja ihmisiä liikkeellä luonnon puolesta, ja raha virtaa oikeaan suuntaan. Luontohuippukokouksessa oli hienoa nähdä, mitä työtä maailman kärkisijoittajat tekevät, jotta meillä olisi parempi ymmärrys luonnon ja talouden yhtenäisyydestä.”

Hyrkön arvelee, että päättäjät jäävät kestävän kehityksen edistämisessä jälkeen, elinkeinoelämä menee edellä.

”Meidän pitäisi olla se maa, jossa voi tehdä luonnon kannalta kestävää bisnestä kaikkein parhaiten ja jonka  maabrändiin kuuluu, että pidämme huolta luonnosta. Sen sijaan, että avohakataan ikimetsiä, meidän pitäisi ymmärtää, että luonnon kestävyys on talouden kestävyyden elinehto ja houkutella vastuulliset sijoittajat nimenomaan Suomeen.”