EU-vaalit: Hautala lähtee, Niinistö pyrkii jatkoon

Heidi Hautala kertoo pitkässä Facebook-päivityksessään harkinneensa lähtöpäätöstä parisen vuotta. Hän on ollut ehdolla kaikissa EU-vaaleissa vuotta 2004 lukuunottamatta ja hän on noussut Euroopan parlamentin varapuheenjohtajaksi.

Lähes 30 vuotta sitten alkaneeseen europarlamenttiaikaan mahtuu lukematon määrä valiokuntia, delegaatioita, raportteja ja myös kritiikkiä:

”Olen myös onnistunut astumaan isoille varpaille, joille sietääkin astua. Minulla on maahantulokielto niin Venäjälle kuin Kiinaankin. Pääministeri Lipponen pillastui minulle television EU-vaalivalvojaisissa 1999, koska olin kuulemma kerännyt koko maassa eniten ääniä likaamalla omaa pesääni, toisen sanoen puuttumalla meppien ylisuuriin korvauksiin. (Tämän jälkeen jopa Helsingin Sanomat toivotti pääministerille ansaittua kesälomaa.)”

Hautala pitää viime vuosien suurimpana saavutuksena yritysvastuuta koskevaa sitovaa lainsäädäntöä, jonka mukaan yritysten pitäisi varmistaa, ettei niiden arvoketjuissa – kuten alihankkijoiden ja raaka-aineen toimittajien toiminnassa – ole ihmisoikeusloukkauksia tai ympäristötuhoja.

Hautalan lisäksi tämänhetkisessä europarlamentissa ovat Ville Niinistö ja Alviina Alametsä. Niinistö on jo ilmoittanut olevansa ehdolla ensi kesäkuun vaaleissa ja vihreät on julkistanut myös kaksi muuta ehdokasta, Perttu Jussilan ja Tuire Kaimion.

Jussila on tamperelainen aluevaltuutettu ja ihmisoikeusaktivisti ja Kaimio eläintenkouluttaja ja tietokirjailija.

Juuri ennen joulua kisaan ilmoittautui myös kansanedustaja Atte Harjanne. Hän kertoo Ilta-Sanomien haastattelussa haluavansa keskittyä ilmasto- ja energiapolitiikkaan.

Äärioikeistoa myötäilevä EU hirvittää

Vuoden 2019 vaaleissa oli Suomelle jaossa ylimääräinen meppipaikka mahdollisen Britannian EU-eron varalle. Kun Brexit toteutui, paikka meni Alviina Alametsälle. Alametsä on ilmoittanut, ettei ole “toistaiseksi ehdolla”. Hän oli viime keväänä ehdolla eduskuntaan ja varasija muuttuu varsinaiseksi kansanedustajuudeksi, jos Haavisto nousee presidentiksi tai Harjanne europarlamenttiin.

Vihreiden puoluevaltuusto hyväksyi reilu kaksi vuotta sitten Eurooppa-ohjelman. Venäjä hyökkäsi täysimittaisesti Ukrainaan vain muutama kuukausi ohjelman julkistamisen jälkeen. Uusi tilanne on nostanut yhä selvemmin esiin muun muassa tarpeen tehostaa päätöksentekoa kriisitilanteissa.  

Vihreissä kannetaan huolta äärioikeiston ja sitä myötäilevän oikeiston noususta Euroopassa.

”Tällä hetkellä äärioikeisto näyttää nousevan kannatusmittauksissa ja on ollut selviä merkkejä siitä, että oikeisto on entistä valmiimpi yhteistyöhön äärioikeiston kanssa myös EU:n tasolla, kuten näimme esimerkiksi EPP:n yrittäessä kumota ennallistamisasetusta tänä kesänä”, totesi Alametsä puheessaan puoluevaltuustolle viime marraskuussa.

Äärioikeistoa myötäilevä EU tarkoittaisi Alametsän mielestä jarrua elintärkeissä ilmasto-ja ympäristöpäätöksissä.

”Se tekisi entistä mahdottomammaksi löytää oikeudenmukaisia ratkaisuja esimerkiksi pakolaisten asemaan ja heikentäisi EU:n kykyä toimia yhtenäisenä kriisin sattuessa.”

Energiapuolella Suomen vihreiden ydinvoimamyönteisyys poikkeaa eurooppalaisten vihreiden valtavirrasta. Erityisesti saksalaiset vihreät ovat joutuneet parin vuoden aikana kritiikin kohteeksi juuri ydinvoiman vuoksi, vaikka ydinvoimapäätöksiä onkin tehty Saksassa liittokansleri Angela Merkelin johdolla.

Euroopan vihreät kokoontuvat helmikuun alussa Lyoniin, Ranskaan päättämään EU-vaaliohjelmasta ja puolueen ehdokkaista Euroopan komission puheenjohtajaksi.

Viiden vuoden välein pidettävät eurovaalit pidetään 9.6..  Euroopan parlamenttiin valitaan tällä kertaa 720 jäsentä ja Suomen kiintiö on 15. Monet puolueet ovat jo kertoneet ensimmäisistä ehdokkaistaan ja ehdokashakemukset on jätettävä 30.4. mennessä.