Euroopan vihreät valitsivat kärkiehdokkaat ja hyväksyivät EU-vaaliohjelman

Euroopan vihreät valitsivat kärkiehdokkaiksi kesäkuun eurovaaleihin mepit Terry Reintken ja Bas Eickhoutin kokouksessaan 2.-4. helmikuuta Lyonissa, Ranskassa. Samalla hyväksyttiin yhteiseurooppalainen eurovaaliohjelma.

5.2.2024 | Politiikka

Kärkiehdokkaat Terry Reintke ja Bas Eickhout. Kuva: European Greens / Margot L'Hermite

Vihreiden keskuudessa on hyvin tiedossa, että ennusteet kesäkuun eurovaaleihin ovat olleet synkät: ryhmän paikoista povataan putoavan jopa kolmannes. Tunnelma Lyonissa oli kuitenkin liittolaisuuksia rakentava ja taistelutahtoa nostattava.

“Kongressin teema olikin rohkeus. Ja rohkeutta todella tarvitaan, kun vihreät lähtevät kohti vaaleja tilanteessa, jossa keskustaoikeisto vesittäisi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja äärioikeisto nostaa kyselyjen mukaan päätään”, kansanedustaja Oras Tynkkynen kommentoi Instagramissa.

Kärkiehdokkaat Terry Reintke ja Bas Eickhout. Kuva: European Greens / Margot L’Hermite

Ei yllätyksiä kärkiehdokkaissa

Vihreät valitsivat kampanjansa kasvoiksi Terry Reintken ja Bas Eickhoutin. Saksalainen Reintke toimii vihreän europarlamenttiryhmän toisena puheenjohtajana. Vahva feministi on yhdenvertaisuuskysymysten ohella toiminut näkyvästi oikeusvaltion puolesta Puolassa ja Unkarissa. Hollantilainen Eickhout on työskennellyt paljon ilmasto- ja ympäristöpolitiikan parissa ja hänet on listattu usein europarlamentin vaikutusvaltaisimpien meppien joukkoon.

Suomen vihreiden Eurooppa-työryhmän toinen puheenjohtaja Kati Systä on tyytyväinen valintoihin: 

“Terry ja Bas muodostavat hyvän kokonaisuuden. Molemmissa yhdistyy osaava poliitikko ja innostaja, mikä on mahtavaa. Kummallakin on omat tosiaan täydentävät poliittiset osaamisalueensa ja pystyvät esiintymään monipuolisesti eurooppalaisen vihreän liikkeen kampanjan kasvoina. Toivottavasti heidät nähdään myös Suomessa innostamassa kampanjaa!”

Ehdolla olivat myöskin Elina Pinto Latviasta ja vihreiden nuorten ehdokas Benedetta Scuderi. Valinnat kokeiden, parlamenttiryhmän johtohahmojen osalta eivät varsinaisesti olleet yllätys ja luvut olivat selvät. Samalla on hienoa, että haastajia löytyy niin poliittisesti kuin maantieteellisesti eri suunnista vihreää liikettä. 

Mitä merkitystä kärkiehdokasjärjestelmällä ylipäätänsä on? Jacques Delors -keskuksen politiikkapaperissa todetaan kuivakasti, että “vihreät ovat ainoat, jotka vielä välittävät kärkiehdokasprosessista”.

Kärkiehdokkaiden oli tarkoitus vahvistaa demokratiaa ja sähköistää vaalikampanjoita, mutta menettelyn uskottavuus on valitettavan heikko. Kärkiehdokasmenettelyllä pyyhittiin lattiaa edellisellä kerralla 2019, kun Ursula von der Leyen valittiin komission puheenjohtajaksi suljettujen ovien takana. Von der Leyen hakee todennäköisesti toista kautta komission johdossa, mutta hän ei ole asettumassa ehdolle eurovaaleissa. 

Vihreiden kärkiehdokkaat tulevat kiertämään kirittämässä kampanjaa, mutta omien kotimaidensa ja Brysselin ohella Reintken ja Eickhautin kasvot tuskin tulevat sen tutummiksi muissa jäsenmaissa.

Vaaliohjelma on toiveita täynnä

Kaikki on vihreille prioriteetti, kuittaillaan toisinaan. Euroopan vihreiden vaaliohjelmassa on peräti 11 kärkiteemaa. Sisällöltään ohjelman teemat ovat vihreitä vahvasti yhdistäviä aiheita: ilmasto, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, luonnon monimuotoisuus, kohtuuhintainen asuminen, feministinen Eurooppa, oikeusvaltion ja perusoikeuksien puolustaminen ja niin edelleen.

“Tuore EU-vaaliohjelma on kattava ohjelma linjauksia ja visioita lähemmälle ja kaukaisemmalle tulevaisuudelle. Ohjelmaa työstäessä sai taas hyvän mahdollisuuden visionnille siitä, millaista maailmaa olemme rakentamassa yhdessä koko eurooppalaisen vihreän perheen kanssa”, Kati Systä sanoo.

Ohjelmaa työstettiin jäsenpuolueita laajasti osallistaen ja viimeisiä muotoiluita hiottiin vielä kongressissa.

“Lyonissa hyväksytty Euroopan vihreiden vaaliohjelma on hiottu kymmenien vihreiden puolueiden näkemysten kohtaamisessa. Ohjelma on monessa suhteessa rohkea ja visionäärinen, eivätkä kaikki tavoitteet varmasti toteudu seuraavalla viisivuotiskaudella. Se on silti juuri vihreiden rooli: haastaa ja uskaltaa esittää näkemyksiä Euroopasta, joka voisi olla monessa suhteessa toisenlainen”, Tynkkynen toteaa.

Minna Manninen
Kirjoittaja on Brysselin vihreiden puheenjohtaja.

5.2.2024 10:51

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti