Häämöttääkö nautatalouden loppu? Mikrobiologisen maidontuotannon käännekohta ehkä jo ensi vuonna

Soluviljelmiin perustuva proteiinituotanto on prosessi, jonka avulla voimme tuottaa proteiineja, hiilihydraatteja, rasvoja ja monia muita molekyylejä, joita esiintyy maitotuotteissa, lihassa, kananmunissa, kalassa ja muissa elintarvikkeissa sekä jopa kankaiden väriaineissa ja nahassa. Soluviljelmien avulla geneettisesti muunnetut mikro-organismit (yleensä hiivat, levät tai bakteerit) ohjelmoidaan tuottamaan eläin- ja kasvimolekyylejä tai mitä tahansa proteiinia, entsyymiä tai rasvaa. Kokonaisen tuotantoeläimen sijaan tuotannon hoitaa tällöin yksittäinen kasvi- tai eläinsolu. Tavallisinta on käyttää tuotantoon hiivaa, sillä sen viljely on ollut ihmiskunnan tapa säilöä ja prosessoida ruokaa jo yli 10 000 vuoden ajan. Suomessakin VTT on yhdessä yrityskumppaneidensa kanssa mm. kehittänyt solukannan, jonka avulla voidaan tuottaa kananmunan valkuaisproteiineja suurissa bioreaktoreissa. Näitä puhdistettuja kananmunan proteiineja voidaan käyttää elintarvikkeiden ainesosina. 

Uusilla geeniteknologian menetelmillä on mahdollista ohjelmoida tarkasti mikro-organismeja, yleensä hiivasoluja, monimutkaisten orgaanisten yhdisteiden tuottamiseksi. Teknologian on ennustettu mullistavan tapamme tuottaa ruokaa, ja tällä on kauaskantoisia taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Yhdysvaltalainen ajatushautomo ReThinkX:n mukaan olemme nyt tämän vallankumouksellisen muutoksen kynnyksellä maidontuotannossa. ReThinkX ennakoi, että kyseessä  ei ole vain vaihtoehto perinteiselle maitotaloudelle vaan sen odotetaan olevan myös ylivoimainen ratkaisu, sillä näin maitoa voidaan tuottaa selvästi alhaisemmin kustannuksin kuin lehmien avulla koskaan olisi mahdollista. 

Soluviljelmiin perustuva proteiinituotanto siirtyy parhaillaan laboratorioista käytäntöön ja suurempaan mittakaavan. Tulossa on teknologinen murros ruuantuotannossa, disruptio. ReThinkX ennustaa, että mikrobiologisella prosessilla valmistetun maitoproteiinin hinta putoaa alle naudoilla tuotetun maitoproteiinin hinnan jo vuonna 2025. 

Tämä tarkoittaisi syvällistä muutosta maitoteollisuudelle globaalisti, ja se järisyttäisi myös suomalaisen maatalouden perustaa. Kun karjatalouden moninaiset kulut – rehusta, vedestä ja maasta eläinlääkintähuoltoon ja kuljetukseen voidaan ohittaa, uusi tuotantotapa voisi dramaattisesti alentaa maidon ja maitotuotteiden hintaa. Tämä murros mullistaa $700 miljardin maailmanlaajuisen maitoteollisuuden mahdollisesti hyvin nopeassa tahdissa. Odotettavissa on, että merkittävä määrä maailman maidontuottajia joutuu lopettamaan toimintansa. 

Maitotilallisten näkökulmasta näkymä onkin synkkä. Perinteinen maitotila, joka on jo puristuksissa alhaisten maidon hintojen ja korkeiden käyttökustannusten vuoksi tuskin selviää murroksesta. Luultavasti myös moni iso toimija joutuu lopettamaan maidontuotannon naudoilla, sillä edes mittakaavaetu ei riitä kilpailussa oleellisesti tehokkaampaa tuotantotapaa vastaa. Tällöin on tärkeää pitää huolta siitä, että murroksen kouriin jääneet ruuantuottajat eivät jää ahdinkoon.

Ilmasto ja luonto kiittävät

Ilmastonmuutoksen uhatessa maailman ruuantuotantoa ovat tällaiset teknologiset hyppäykset ruuantuotannossa tervetulleita. Nautateollisuuden mahdollinen romahdus ennustaa maankäytön ja maataloudesta aiheutuvien päästöjen merkittävää vähenemistä. Karjatalous on yksi merkittävimmistä tekijöistä metsäkadon, vesipulan ja kasvihuonekaasupäästöjen takana. Maidon tuotanto lehmillä on melko tehoton prosessi, joka vie paljon tilaa ja on järkevää oikeastaan vain sellaisille alueille, joilla maaperä ei sovellu viljelyyn. Nautojen ruuansulatus tuottaa myös suuria määriä metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Suomessa ongelmana ovat olleet vielä näiden lisäksi nautojen lannasta johtuvat päästöt vesistöihin. Tuotanto soluviljelmillä tarjoaa siis puhtaamman, kestävämmän tuotantomenetelmän.

Lisäksi teknologia sisältää potentiaalin tuoda maitotuotanto lähemmäs kuluttajia. Soluviljelmät voidaan perustaa lähes minne tahansa, vähentäen tarvetta kuljetukselle ja jäähdytykselle maaseutualueilta kaupunkikeskuksiin.

Reilusta siirtymästä on huolehdittava

Siirtyminen uuteen tuotantotapaan ei kuitenkaan ole vailla haasteita ja laajoja vaikutuksia yhteiskuntaan. On huolia työpaikkojen menetyksistä sekä maaseutuyhteisöjen kuolemasta. Euroopassa ruuantuotannon sääntely ja kuluttajien hyväksyntä soluviljelmäpohjaisille maitotuotteille asettavat merkittäviä esteitä tuotantotavan muutokselle. Murroksen jarruttaminen ei kuitenkaan lupaa hyvää eurooppalaisen maatalouden kilpailukyvylle, joka ei nytkään kaikissa maissa ole kovin hyvä. Kun maataloustuottajat kohtaavat tämän teknologisen vallankumouksen, on tärkeää, että poliitikot varautuvat muutokseen strategisella näkemyksellä. Hallituksen ja tuottajayhteisöjen on tehtävä yhteistyötä varmistaakseen oikeudenmukaisen siirtymän tarjoten tukea ja uudelleenkoulutusta niille, jotka jäävät työttömiksi.

Soluviljelmät ovat muuttamassa maailmaa nopeammin kuin on yleisesti osattu ennakoida. Suomessa viime aikoina on voimistunut poliittinen selkäydinreaktio torjua menossa oleva teknologiamurros. Kuitenkin, kuten aiemmista teknologiamurroksista olemme oppineet, on muutoksen torjuminen hyödytöntä ja luultavasti vain pahentaa siihen liittyviä ongelmia. On tärkeää, että Suomessa ja Euroopassa löydetään rakentava lähestymistapa tähän muutokseen. Toivottavaa olisi, että Euroopassa kyettäisiin jatkossa kulkemaan muutoksen eturintamassa sen sijaan, että vain reagoidaan sääntelyä lisäämällä muualta maailmasta tänne saapuvaan teknologiseen kehitykseen. Kuten VTT:n onnistuneet hankkeet tällä alueella todistavat, on tämä muutos mahdollisuus myös Suomelle, kun vain lähdemme aktiivisesti hyödyntämään ja kehittämään uutta teknologiaa.

Aino Tuominen

Kirjoittaja on vihreiden varavaltuutettu Helsingistä

Lähteitä: 

https://www.rethinkx.com/precision-fermentation

https://www.vttresearch.com/fi/palvelut/proteiinipalvelut-proteiinien-tuotanto-ja-muokkaus