Ilmastokriisi on myös ruokakriisi - Suomessakin

Tänä vuonna aikaisin alkaneiden helteiden takia osa viljasadosta on jo menetetty Etelä-Suomessa. Viime syksynä erittäin sateinen sää ja sitä seuranneet kovat pakkaset jättivät ison osan suomalaisesta juuressadosta peltoon. Monille tuottajille ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt ovat vaikuttaneet viimeiseen neljään satoon, mikä on tarkoittanut heille vakavia taloudellisia seurauksia. Paitsi talouskriisi ilmastonmuutos on myös ruokakriisi.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa ovat jo nyt vakavat, kun viime vuonna planeetan keskilämpötila oli noussut 1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Suomessa ilmasto lämpenee muuta maailmaa nopeammin, ja meille ennustetaan pahimmillaan 5-7 asteen lämpenemistä.

Suomalaisen ruuantuotannon vaikeuksien sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä luulisi herättävän yhä useammat ilmastokriisin vakavuuteen, mutta edelleenkään kaikki eivät tunnu ymmärtävän tilanteen vakavuutta. Edelleen sosiaalisen median ja netin keskustelupalstat täyttyvät ilmastodenialismista jokaisen ilmastonmuutosta käsittelevän uutisen kohdalla. Yhä edelleen useat suomalaiset ovat sitä mieltä, että me olemme tehneet osamme ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä ja jonkun muun, jossain muualla, joskus muulloin olisi ratkaistava ilmaston lämpenemisen ongelmat.

Tosiasia kuitenkin on, että ainut tapa pitää sekä suomalaisesta maataloudesta että metsätaloudesta huolta tulevaisuudessakin, on tehdä vielä enemmän ilmastotoimia ja vaatia samalla muilta mailta yhä enemmän. Yksi tärkeimmistä asioista on viedä eteenpäin EU-tasolla vahvoja ja kunnianhimoisia ilmasto- ja ympäristötoimia, jolloin ne velvoittavat ihan kaikkia jäsenmaita. Yhtä tärkeää on jatkaa työtä ilmastonmuutoksen eteen myös kuntatasolla asti.

On erittäin huolestuttavaa, että nykyinen kokoomusvetoinen hallitus on vastustanut useita EU:n ympäristöä ja ilmastoa koskevia päätöksiä ja samalla se haluaa höllentää ilmastotoimia kuntatasolla. Ruuantuotannossa kyse on suomalaisesta huoltovarmuudesta ja sitä uhkaa eniten juuri ilmaston lämpeneminen. Tämän vuoksi jokaisen puolueen luulisi tekevän kaikkensa ilmastokriisin eteen. Valitettavasti näin ei näytä olevan ja osa puolueista haluaa edelleen höllentää kaikkia ilmastotoimia vedoten kansalliseen etuun. Ilmastonmuutoksen ja sitä myöten ruokakriisin torjunta jos joku on kuitenkin suurimpia kansallisia etuja. 

Niin parhaillaan meneillään olevissa eurovaaleissa kuin tulevissa kotimaan vaaleissakin kannattaa tarkkaan miettiä, ketä äänestää. Suomi häviää lopulta kaikkein eniten, mitä enemmän ilmastotoimia jarrutetaan.

Taloudellisesti kaikkein halvinta olisi ollut toimia ilmastonmuutoksen eteen eilen, toiseksi halvinta on toimia tänään.

Tuomas Ojajärvi
Kirjoittaja on Seinäjoen kaupunginvaltuutettu