Biopolttoaineiden lisääntyvä kysyntä kiihdyttää ilmastonmuutosta

Turvemaat ovat valtavia hiilivarastoja. Suomen soiden keskimääräinen paksuus on vain 1,3 metriä, mutta niissä olevan hiilen kokonaismäärä ylittää Norjan kaikkien öljyvarojen sisältämän hiilen kokonaismäärän. Sumatran saaren sademetsän alla oleva jopa 15-20 metriä paksu turvekerros on maailman suurin hiilivarasto. 

Aasian sademetsien alla olevan turvekerroksen sisältämän hiilen kokonaismäärä on puolestaan samaa suuruusluokkaa kuin maailman kaikkien öljyvarojen sisältämä hiili. Sitä on kuitenkin poltettu jo yli 30 vuoden ajan öljypalmuviljelmiä varten. Palmuöljyn lisääntyvän kysynnän takia sademetsiä poltetaan kiihtyvään tahtiin.

Etelä-Amerikan, Väli-Amerikan ja Afrikan sademetsien alla ei ole turvetta, vaan ns. lateraalimaannos, mutta myös niitä poltetaan biopolttoaineiden lisääntyvän kysynnän takia. 

Öljypalmuviljelmillä tuotetaan palmuöljyä, josta valmistetaan biodieseliä. 

Brasilian sademetsiä puolestaan poltetaan sokeriruokoviljelmiä varten. Sokeriruokopelloilla valmistetaan etanolia, jota voidaan käyttää bensiinin korvikkeena. 

Biopolttoaineita voidaan toki valmistaa myös teollisuuden jätevirroista ja kompostijätteistä. Teollisuusjätteen kierrätys on positiivinen ilmastoteko, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, mutta sen kestävä potentiaali on pieni. Suurin osa biopolttoaineista tuotetaan palmuöljystä ja sokeriruo'osta.  

Biopolttoaineiden oletettu paremmuus perustuu virheelliseen laskenta-aikaan

WWF:n julkaisemassa tutkimuksessa vertailtiin öljypalmuviljelmillä tuotetun biodieselin ja fossiilisen dieselin kasvihuonekaasupäästöjen määriä. Tutkimuksessa todettiin, että jos öljypalmuviljelmällä tuotetaan biodieseliä yli 100 vuotta, sillä voidaan saavuttaa kasvihuonekaasupäästöhyötyjä verrattuna fossiilisen dieselin käyttöön. Aasian sademetsien polttaminen öljypalmuviljelmäksi tuottaa siis kasvihuonekaasupäästöhyötyjä yli sadan vuoden kuluttua. Jos laskenta-aika on alle 100 vuotta, biodieselin hyödyt kääntyvät haitaksi. 20 vuoden laskenta-ajalla voidaan esittää yksinkertainen johtopäätös: biodiesel aiheuttaa noin viisi kertaa suuremmat kasvihuonekaasupäästöt kuin fossiilinen diesel.

Ilmastotutkimuksen lähtökohta on oikean laskenta-ajan määrittely. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC suosittelee kasvihuonekaasupäästöjen laskenta-ajaksi 100 vuotta. Kuitenkin jos perinteisiä polttoaineita käytetään 20 vuoden kuluttua paljon vähemmän, 20 vuotta on relevantimpi laskenta-aika kuin 100 vuotta. 100 vuoden laskenta-aika on väärä myös sen takia, että ilmaston lämmetessä maapallon keskeiset ekosysteemit uhkaavat romahtaa seuraavien 10-30 vuoden kuluessa.

Koska sadan vuoden laskenta-aika on liian pitkä, herää kysymys, onko ilmastontutkimusta tehty väärästä lähtökohdasta? Entä jos on niin, että väärän lähtökohdan eli 100 vuoden laskenta-ajan seurauksena ilmastontutkimuksessa on tehty vääriä johtopäätöksiä, ja ilmakehän lämpötilan nousunopeutta on aliarvioitu?

Kasvihuonekaasujen laskenta-aika pitäisi määritellä uudelleen, esimerkiksi 20 vuoteen, vastaamaan sitä todellista aikaikkunaa, millä nopeudella ilmaston lämpeneminen tuhoaa maapallon ekosysteemejä. Jos palmuöljyn globaali kysyntä jatkaa kasvuaan, sademetsien turvekerroksen polttamisen takia ilmastonmuutos kiihtyy entisestään.

Palmuöljystä valmistetun biodieselin käyttö tulisikin kieltää kokonaan. Biodieselin käyttökielto vähentäisi sademetsien polttamista ja ilmaston lämpeneminen hidastuisi.

Kimmo Hantunen