Järjestöt vaativat hallitukselta nopeita päätöksiä – ilmastovalituksen käsittely etenee
Kuuden järjestön mukaan Suomen hallitus rikkoo ilmastolakia. Elokuussa jätetyn valituksen käsittely etenee. Nyt laaditussa vastineessa katsotaan, että hallitus välttelee vastuutaan. Suomen kokonaisvaikutus ilmastoon ei ole vähentynyt käytännössä lainkaan 1990-luvun alun jälkeen.
Ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjen ilmastovalituksen käsittely etenee korkeimmassa hallinto-oikeudessa, todetaan Suomen luonnonsuojeluliiton tiedotteessa. Järjestöt korostavat vastineessaan, että selvitysten tekemisen sijaan laki velvoittaa hallitusta tekemään päätöksiä. Valituksen ytimessä on väite valtioneuvoston passiivisuudesta ilmastolain toteuttamisessa.
Prosessi on edennyt vaiheeseen, jossa on kuultu molempia osapuolia. Syyskuussa ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä oikeusministeriö jättivät valtioneuvoston puolesta lausumansa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Nyt järjestöt ovat laatineet siihen oman vastineensa normaalin menettelyn mukaisesti.
Ministeriöiden näkemyksen mukaan lakia ei ole rikottu, päätöksiä on tulossa ja ilmastolain tavoitteet eivät ole vaarantuneet niin, etteikö niitä voisi yhä saavuttaa.
Viivyttely tulee kohtalokkaaksi, aikaa toimia on ollut runsaasti
Järjestöt puolestaan katsovat, että hallitus välttelee vastuutaan. Hallitus toisensa jälkeen kiertää ilmastolakia, eikä tee sen mukaisia lisätoimia lain tavoitteiden saavuttamiseksi.
“Hallitus pelaa uhkapeliä. Pian ilmastotoimissa viivyttely voi johtaa tilanteeseen, jossa lain mukaisia ilmastotavoitteita ei voida enää saavuttaa. Meidän kaikkien oikeusturvamme vaatii asian käsittelyä oikeudessa”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen.
Kansainvälistä tunnustusta keränneen ilmastolain tavoitteiden saavuttaminen on yhä mahdollista, mutta se muuttuu sitä vaikeammaksi ja kalliimmaksi, mitä pidempään hallitus viivyttelee.
Järjestöt muistuttavat, että aikaa toimia on ollut runsaasti. Jo kahteen kertaan hallituksen oma ilmastovuosikertomus on todennut, että ilmastolain mukaisia lisätoimia on tarpeen tehdä. Myös eduskunta on edellyttänyt hallitukselta lisätoimia kahtena vuotena peräkkäin. Silti päätösten sijaan on nähty vain lisää selvittelyä. Lisäksi ongelman kannalta tärkeintä lakisääteistä työkalua, eli maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa, ei aiota päivittää.
“Hiilinielujen romahdus on syönyt päästövähennysten hyödyt. Niinpä Suomen kokonaisvaikutus ilmastoon ei ole vähentynyt käytännössä lainkaan 1990-luvun alun jälkeen. Ilmastokriisi on jo täällä – päättäjät eivät voi siirtää toimia tulevaisuuteen”, Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen kertoo.
Hallituksen passiivisuus uhkaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista
Myös Amnesty ja Suoma Sámi Nuorat – Suomen saamelaisnuoret ovat mukana vastineessa.
”Ilmastokriisi vaarantaa useiden keskeisten ihmisoikeuksien toteutumisen ja kasvattaa eriarvoisuutta. Hallitusten toimettomuutta voi pitää ylisukupolvisena ihmisoikeusloukkauksena”, sanoo Amnestyn Suomen osaston ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Elina Mikola.
“Ilmaston kuumentaminen uhkaa alkuperäiskansojen kulttuurien olemassaoloa. Tällä hetkellä valtio ei toimi saamelaisten kulttuurin turvaamiseksi, vaan laiminlyö ilmastotekoja”, sanoo Suoma Sámi Nuorat hallituksen jäsen Lotta Hagelin.
Seuraavaksi KHO ottaa sekä järjestöjen että ministeriöiden laatimat vastineet käsiteltäväkseen. Tulevan vuoden aikana selviää, ottaako tuomioistuin asian käsittelyyn ja millaisen ratkaisun se tekee.
Vastineen jättivät korkeimmalle hallinto-oikeudelle 25.10.2024 Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Amnesty International Suomen osasto, Ilmastoisovanhemmat, Luontoliitto ja Suoma Sámi Nuorat – Suomen saamelaisnuoret.
Aikajana hiilinielujen romahduksesta ja maankäyttösektorin toimenpidekuilun kehityksestä (pdf)
