”Tekoäly ei ole neutraali väline, joka vain auttaa arjessa" – tutkija peräänkuuluttaa eettisiä ja moraalisia normeja
Tekoälyn käyttöönoton vauhti on huima. Etiikan tutkija Susanne Uusitalo Oulun yliopistosta korostaa yhteiskunnallista keskustelua tekoälyn roolista ja vaikutuksista – myös käsityksiimme ihmisyydestä.
”Tekoäly ei ole neutraali väline, vaan se sisältää sisäänrakennettuja arvovalintoja jo tutkimus- ja kehitysvaiheessa. Vaikka teknologiat voivat auttaa meitä arjessa, ne myös muokkaavat tapojamme toimia ja vaikuttavat siihen, miten hahmotamme maailmaa”, yliopistotutkija Susanne Uusitalo sanoo.
Tekoälyn etiikan tutkija Susanne Uusitalo työskentelee yliopistotutkijana Oulun yliopistossa tieteiden ja aatteiden oppiaineessa. Hän vetää Hybrid Intelligence Ethics Forumia, jossa käsitellään tekoälytutkimuksen ja tekoälyn avulla tehtävän tutkimuksen eettisiä näkökohtia. Hän tutkii erityisesti tekoälyn eettisiä vaikutuksia yhteiskuntaan, ihmisten toimijuuteen sekä eettisiin arvoihin ja periaatteisiin.
Tekoälyn etiikka on sen käytön eettisyyttä laajempi kysymys: kyse on myös siitä, miten tekoäly vaikuttaa käsityksiimme ihmisyydestä ja yksilön autonomiasta.
"Tekoäly voi asettaa meidät täysin uudenlaisiin tilanteisiin, joissa meiltä puuttuu intuitio ja kokemus kuvata näitä tilanteita moraalisin käsittein. Siksi tarvitsemme tekoälyn etiikkaa osaksi yhteiskunnallista keskustelua”, hän sanoo.
Tekoälyn etiikka on filosofinen tutkimusala, joka tarkastelee teknologian ja tekoälyn vaikutuksia yhteiskuntaan, yksilöihin, heidän valintoihinsa ja etiikkaan itseensä. "Arjessa teemme jatkuvasti eettisiä päätöksiä, vaikka emme aina kiinnitä siihen huomiota", Susanne Uusitalo sanoo.
"Tämä sama ajattelutapa pätee myös tekoälyyn. Sen käyttö vaatii jatkuvasti eettisiä valintoja, olipa kyseessä kielimallin tarjoama sisältö tai terveydenhuollon digitalisoidut palvelut."
Uusitalon mukaan teemme valintoja moraalisina toimijoina, mutta etiikan tutkijat tarkastelevat niitä myös filosofisen etiikan keinoin. ”Tekoälyn etiikan pitää olla herkkä kontekstille. Tämä tarkoittaa tarkkaavaisuutta, mistä tekoälystä missäkin yhteydessä puhutaan.”
Tekoälyyn liittyy paljon toiveita ja pelkoja, jotka Uusitalon mukaan tulisi perustella, jotta hyötyjen ja haittojen yli- tai aliarvioinnilta vältyttäisiin.
Säätely ei yksin ratkaise eettisiä haasteita
Uusitalo tutkii, muuttuuko käsityksemme ihmisyydestä, kun tekoälysovellusten käytön myötä meidän tarvitsee yhä vähemmän pohtia itse, mitä haluamme.
Muuttavatko musiikkisovelluksen ja suoratoistopalveluiden tarjoamat ehdotukset musiikkimieltymyksiäni? Onko mahdollisella muutoksella väliä eettisestä näkökulmasta? Muuttuuko näkemys terveydenhuollosta ja hoivasta, kun voimme automatisoida ja digitalisoida palveluja? Onko inhimillisellä kohtaamisella arvoa sinällään?
Monet kansainväliset toimijat, kuten UNESCO ja EU, ovat julkaisseet suosituksia ja ohjeistuksia tekoälyn eettiselle kehittämiselle ja käytölle. Ne peräänkuuluttavat eettistä tarkastelua tekoälyn tutkimuksessa ja innovaatioissa jo ideointivaiheessa.
Tällaista keskustelua tarvitaan Uusitalon mukaan lisää, jotta tutkimuseettisyys ja vastuullisuus lähtökohtaisesti kulkevat uusien tekoälyläpimurtojen kehityksessä.
"On kuitenkin yksinkertaistavaa ajatella, että säätely yksin ratkaisee tekoälyn nostamat eettiset haasteet. Tekoälyn vaikutukset yhteiskuntaan ja ihmisyyteen ovat syviä, ja niitä on tärkeä pohtia jatkuvasti niin filosofian kuin muidenkin tieteenalojen näkökulmasta”, hän muistuttaa.
Etiikan tutkimus auttaa arvioimaan, miten tekoäly vaikuttaa yksilöihin ja yhteiskuntaan eettisesti merkityksellisellä tavalla. Se herättää myös kysymyksiä teknologian ja ihmisen välisestä suhteesta: muuttaako tekoäly sen, mitä pidämme arvokkaana ja merkityksellisenä ihmisten välisissä suhteissa ja yhteiskunnassa?
