Tutkijat huolissaan: sivistys on uhattuna
Sivistyksen tulosta on kaikki, mitä ihminen on saanut aikaan tieteen, taiteen, uskonnon ja aatteiden parissa. Tutkijat ovat huolissaan sivistyksen tulevaisuudesta nyt, kun vietetään sivistyksen teemavuotta. Miten sivistys taataan erityisesti sosiaalisen median muuttaessa ihmisten toimintatapoja?
”Somessa muodostuu kuplia, lähetetään vihapostia, syötetään valeuutisia. Tekoäly voi tehdä syväväärennöksiä. On entistä vaikeampi nähdä, mikä viesti on oikeaa tietoa. Vastaanottajalta vaatii paljon sivistystä, jotta hän osaa arvioida oikeellisuutta. Some ammentaa ihmisten herkkäuskoisuudesta ja taipumuksesta uskoa helppoja salaliittoteorioita”, arvioi Suomen Akatemian Tietysti.fi-sivuston haastattelussa Ilkka Niiniluoto.
Niiniluoto korostaa tieteen tiedotuksen sivistystehtävää: ”On tärkeätä välittää tietoa päätöksentekijöille, jotta politiikassa saataisiin hyödynnettyä tieteellistä tietoa. Ja kansalaisille, jotta he hyödyntäisivät sitä omassa elämässään. Tämä on tärkeätä kaiken informaatiokohinan keskellä.”
Kriittinen lukutaito entistä tärkeämpi osa sivistystä
Kriittistä lukutaitoa tutkinut professori Kristian Kiili Tampereen yliopistosta muistuttaa, että etenkin internetissä tarvitaan huolellisuutta ja malttia, koska verkossa ollaan liian usein impulsiivisia ja vain silmäillään tietoa. Kriittinen lukija osaa tarvittaessa pysähtyä tarkastelemaan informaatiota syvemmin. Sivistyksen perustana olevaan kriittisen lukutaidon opetukseen onkin Kiilin mukaan panostettava enemmän.
Professori Hannu L.T. Heikkinen Koulutuksen tutkimuslaitokselta Jyväskylän yliopistosta näkee sosiaalisen median kuplautumisen sivistyksen vastakohtana. Käyttäytymisetiketti unohtuu sormet näppäimillä, ja samaan aikaan omien mielipiteiden kanssa kaivaudutaan poteroihin. ”Tässä ajassa on paljon sivistymätöntä toimintaa. Polarisaatio lisääntyy niin mielipiteissä kuin ihmisten tuloeroissakin. Taloudellinen polarisaatio, jota nykyinen politiikka valitettavasti pahentaa, näkyy ennen pitkää myös mielipiteiden polarisaationa ja kuplautumisena esimerkiksi syrjäytymisen kautta”, Heikkinen pohtii.
Sosiaalinen media on Helsingin yliopiston akatemiatutkija Säde Hormion mielestä tuonut lisää keskustelua sekä hyvässä että pahassa. ”Uusi teknologia antaa ihmisille ja ihmisryhmille sellaisen megafonin, jolla he voivat osallistua keskusteluun ja saada näkyvyyttä, vaikka heidän mielipiteensä olisikin aika marginaalissa.”
Hormio pitää huolestuttavana sitä, että yksittäisten tutkijoiden tai tutkimussuuntien kimppuun hyökätään eikä heidän tutkimustaan edes yritetä ymmärtää. ”Silloin puuttuu kunnioitus ja uteliaisuus. Hyökkääjä on pistänyt muurin sivistyksen eteen, koska hänen mielestään tutkimuksella ei ole hänelle mitään annettavaa. Ja joskus mennään askel pidemmälle ja yritetään hiljentää ihmisiä.” Sen seurauksena julkisessa keskustelussa on yhä vähemmän ääniä, jotka tuovat erilaisia näkökulmia esille.
Asioiden yksinkertaistaminen voi johtaa sivistyksen vähättelyyn
Tiedepääomaa tutkinut professori Johanna Kaakinen Turun yliopistosta arvioi: "Paljon puhutaan yhteiskunnan jakautuneisuudesta ja siitä, että meillä on ääripäitä. Luulen kuitenkin, että vain ääripäät ovat äänekkäitä ja näkyviä. Kun sosiaaliseen mediaan kuuluu provosointi, yksinkertaistaminen ja liioittelu, sen perusteella on vaikea arvioida, mikä asenneilmapiiri oikeasti on." Sivistysvaltiossa on tietyt toimintaperiaatteet, jotka Kaakisen mukaan mahdollistavat, että kaikilla ihmisillä on turvallista, ja arvostetaan muutakin kuin esimerkiksi taloudellisia arvoja.
Myös monimutkaisten asioiden liiallinen yksinkertaistaminen voi johtaa sivistyksen vähättelyyn, arvioi filosofian apulaisprofessori Teemu Toppinen Tampereen yliopistosta: ”Osaan poliittista liikehdintää liittyy häikäilemätöntä totuuden vääristelyä ja hämärtämistä sekä tutkimustiedon vähättelyä. Sivistyksen näkökulmasta on erittäin huolestuttavaa, jos omiin tavoitteisiin huonosti istuvat totuudet sivuutetaan ja epämiellyttävä tutkittu tieto leimataan ideologisesti tuotetuksi.”
