Pian leski voi chattailla menehtyneen puolisonsa kanssa: tekoälylle opetetaan kuolleen keskustelutyyli
Virtuaaliset "jälkielämät" ovat totta nyt, eivätkä tulevaisuuden fiktiota. Kansallisteatterissa 28.11.2024 ensi-iltansa saava, professori Johanna Sumialan tutkimusryhmän ajatuksia heijastava Jälkielämä tutkii digitaalisen suremisen ja tekoälyn etiikkaa.
Biologisesti kuollut mutta virtuaalisesti ja sosiaalisesti aktiivinen. Tämä ihmisen määritelmä ei ole tieteisromaanin tulevaisuudenkuvitelma vaan totta jo nyt.
Teatteria harrastavat voivat hakea kosketusta professori Johanna Sumialan tutkimusryhmän pohdintoihin, kun niistä aineksia ammentava, Joel Teixeira Nevesin käsikirjoittama ja ohjaama teos Jälkielämä saa ensi-iltansa 28.11. Kansallisteatterissa.
Tarinassa leskimies käyttää tekoälypohjaista palvelua, jonka avulla hän voi chattailla menehtyneen puolisonsa kanssa. Se tuntee puolison tyylin, koska käyttää materiaalinaan hänen somepäivityksiään.
Tutkija-koodari Anton Berg on rakentanut esityksen chatbotin, keskustelurobotin. Yleisö voi samaistua tutkimusongelmaan, kun se tuodaan näyttämölle toiminnan ja keskustelun muodossa ja päähenkilö miettii, kenen kanssa hän oikeastaan viestittelee.
"Mitä on olla elossa, mitä kuollut", Sumiala kysyy.
Kuinka sureminen muuttuu?
Aiheeseen liittyy paljon käytännöllisiä, teknisiä, filosofisia, moraalisia ja eettisiä näkökulmia. Niitä Johanna Sumiala on pohtinut ohjaajan ja teatterin taiteellisen työryhmän kanssa.
Kun elävä ihminen ja vainaja ryhtyvät vuorovaikutukseen, onko vainaja enää kuollut? Haluaako hän nousta kuolleista?
"Sururituaalein henkilö on perinteisesti siirretty kategoriaan, jossa hän ei elä enää keskuudessamme vaan surijan maailmankatsomuksen mukaan muistoissa tai tuonpuoleisessa", Sumiala kuvailee.
Hän suhtautuu varovaisesti suremisperinteen muuttamiseen, mutta teknologian kehittäjät eivät. Todellinen kuolleita imitoiva keskustelurobottikin löytyy yhdysvaltalaiselta Project December -sivustolta.
Somen suruvaikuttajat
Digital Death -projektissa on tutkijoita Helsingin lisäksi Århusin, Durhamin ja Bukarestin yliopistoista. He tarkastelevat menetykseen liittyviä arjen ratkaisuja ja suremista digitaalisilla alustoilla.
Tutkijoita askarruttaa vainajien luoman datan jälkielämä. Entä millaista on sosiaalisen median suruvaikuttajien toiminta?
Jälkielämä-näyttämöteos esitetään Kansallisteatterissa 28., 29. ja 30. marraskuuta, ja Johanna Sumiala pitää uuden professorin juhlaluentonsa Helsingin yliopiston päärakennuksessa 4.12.2024.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 8/2024.
