Väitös: Digiyhteiskunnassa tarvitaan lisää tietoisuutta datapohjaisista alustoista, jotka hyödyntävät algoritmeja
Julkisessa keskustelussa varoitellaan sosiaalisen median ja hakukoneiden näkymättömistä prosesseista, jotka ovat riski demokratialle ja ihmisoikeuksille. Tuore väitös peräänkuuluttaa parempaa tietoisuutta siitä, miten datapohjaiset, algoritmien ohjaamat alustat toimivat ja vaikuttavat arkeemme.
Sosiaalisen median alustat, kuten Facebook, Instagram, TikTok tai X ja hakukonealustat, kuten Google, käyttävät tekoälyä keräämään ja analysoimaan dataa elämästämme, jotta ne voivat tarjota juuri meille kohdennettua sisältöä. Nämä näkymättömät prosessit lisäävät sitoutumistamme digitaalisiin alustoihin ja ovat oleellinen osa alustojen liiketoimintaa – prosessit maksimoivat voittoja. Samalla ne haastavat yksityisyyden rajoja, vaikuttavat informaatiovalintoihin, päätöksiin ja käyttäytymiseen. Vaikka digitaalisilla alustoilla on suuri merkitys arjessamme, niiden dynamiikkaa on useimmiten vaikea ymmärtää.
"Me mieluusti käytämme digitaalisia palveluja, joita nämä alustat tarjoavat ja tietämättämme osallistumme tukemaan niiden läpinäkymättömiä liiketoiminnan käytäntöjä. Palvelut seuraavat meitä, keräävät henkilökohtaisia tietojamme ja manipuloivat vaivihkaisesti huomiotamme, valintojamme ja päätöksiämme", väitöskirjan tekijä Guna Spurava sanoo.
Väitöskirjassaan Spurava tutkii, kuinka mediakasvatus voi vastata näihin ongelmiin. Lisäksi se tarkastelee sitä, miten mediakasvatusta tulee kehittää, jotta ihmisillä on paremmat edellytykset navigoida nykyisessä, voittoa tavoittelevien sosiaalisen median ja hakukoneiden hallitsemassa mediamaisemassa. Väitöskirja tarkastelee alustojen haasteita pääosin ammatillisesta näkökulmasta, työmarkkinoiden ja kirjastoalan asiantuntijoiden haastattelujen kautta. Lisäksi Spurava tuo esiin nuoret ja heidän kriittisen roolinsa edistää alustatietoisuutta yhteiskunnassa.
Kansalaisilla on oikeus saada kasvatusta alustoista ja niiden vaikutuksesta
Väitöstutkimus ehdottaa uutta lähestymistapaa mediakasvatukseen, jotta se kattaisi myös alustatietoisuuden ja sen eri ulottuvuudet – sosiaalisen, teknologisen, taloudellisen ja poliittisen ulottuvuuden. Spuravan mielestä tämä olisi tärkeää siksi, että alustojen tarjoama informaatio voi olla puolueellista, ja informaatioon saattavat vaikuttaa taloudelliset ja poliittiset motiivit.
"Tällaiset puolueellisuudet voivat vaikuttaa yhteiskunnallisiin ja poliittisiin päätöksiin ja johtaa lopulta haitallisiin seurauksiin kansalaisille ja koko yhteiskunnalle. Niiden käsitteleminen mediakasvatuksen ja tehokkaan sääntelyn avulla on olennaista", Spurava korostaa.
Väitöstutkija uskoo, että mediakasvatus voi keskittyä enemmän alustatietoisuuteen poliittisten muutosten avulla. Hän näkee, että Suomessa on hyvät lähtökohdat muutokselle, sillä mediakasvatuksella on jalansijaa kansallisessa media- ja koulutuspolitiikassa.
"Suomi voisi olla pioneeri politiikassa, joka puolustaa kansalaisten oikeutta saada kasvatusta alustoista ja niiden yhteiskunnallisista ja poliittisista vaikutuksista", hän sanoo.
Guna Spurava on kotoisin Latviasta, missä hän on aiemmin työskennellyt mediateollisuudessa. Hän on työskennellyt myös pitkän uran digitaalisen median tutkijana. Tällä hetkellä Spurava työskentelee Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa (ITC). Hän on kiinnostunut erityisesti ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutuksesta.
Guna Spuravan väitöskirja Towards Platform Awareness in Media Education tarkastettiin Tampereen yliopistossa informaatiotieteiden ja viestinnän tiedekunnassa (ITC) perjantaina 15. marraskuuta 2024.
