Yhä suurempi osa puun kuiva-aineesta päätyy energiaksi
Suomessa yhä suurempi osa puun kuiva-aineesta päätyy energiantuotantoon. Vuonna 2023 energian tuotantoon käytettiin 21,7 miljoonaa tonnia puuta, mikä on 61 prosenttia koko käytetystä puumäärästä. Tämä osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2019 lähtien.
Suomessa käytettiin lähes 36 miljoonaa tonnia puun kuiva-ainetta vuonna 2023. Määrä väheni kolme prosenttia vuotta aiemmasta. Kuiva-ainetta sitoutui metsäteollisuustuotteiden raaka-aineeksi 13,6 miljoonaa tonnia. Energiaksi sitä meni noin 22 miljoonaa tonnia ja lisäksi vähäinen määrä puujätteisiin.
Energiaksi päätyvän puun kuiva-aineen osuus on ollut Suomessa kasvussa.
”Vuodesta 2019 lähtien osuus on kasvanut joka vuosi yhdellä prosenttiyksiköllä päätyen 61 prosenttiin vuonna 2023”, toteaa yliaktuaari Aarre Peltola Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Valtaosa energiantuotannon puuaineesta peräisin metsäteollisuuden sivutuotteista
Energian tuotantoon käytetystä puun kuiva-aineesta suurin osa koostuu metsäteollisuuden nestemäisistä tai kiinteistä sivutuotteista.
Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin 18,7 miljoonaa tonnia puun kuiva-ainetta. Tästä oli kiinteää sivutuote- tai kierrätyspuuta (esim. kuorta) tai sellunkeiton sivutuotteena syntyvää mustalipeää yhteensä 13,8 miljoonaa kuiva-ainetonnia. Kotimaista metsähaketta ja ulkomaista tuontihaketta lämpö- ja voimalaitoksissa paloi 4,9 miljoonaa kuiva-ainetonnia.
Energiateollisuuden lisäksi myös pientaloissa poltetaan puuta 3,1 miljoonaa kuiva-ainetonnia. Pienpoltto painottuu suoraan metsästä hankittuun puuhun, kuten halkoihin ja klapeihin, ja sivutuotepuun osuus on hyvin vähäinen.
Paperin merkitys laskussa
Vielä vuosituhannen vaihteessa Suomessa käytetystä puun kuiva-aineesta viidennes sitoutui paperiin. Nykyään sen osuus on enää kuusi prosenttia eli 2,0 miljoonaa puun kuiva-ainetonnia. Osuuden pudotus koskee nimenomaan paino- ja kirjoituspaperia. Muita paperituotteita kuten pehmopaperia tarvitaan kuten ennenkin.
”Kuiva-ainetta sitoutuukin nykyään enemmän kartonkiin kuin papereihin, mikä heijastaa paperiteollisuuden tuotannon suuntautuvan pakkaamiseen. Kartonkiin puun kuiva-ainetta sitoutui 2,8 miljoonaa tonnia”, Peltola sanoo.
Puutuoteteollisuuden tuotteisiin eli sahatavaraan ja puulevyihin päätyi puun kuiva-ainetta 4,8 miljoonaa tonnia, ja niiden osuus Suomessa käytetystä puukuiva-aineesta oli 13 prosenttia. Puutuoteteollisuuden osuus kuiva-aineesta on säilynyt viimeisen vuosikymmenen ajan suunnilleen samana.
Metsäteollisuustuotteisiin sitoutunut puukuiva-aine pääosin vientiin
Suomessa käytetystä puun kuiva-aineesta vietiin ulkomaille 13,4 miljoonaa tonnia, josta metsäteollisuustuotteita oli 12,6 miljoonaa tonnia. Loppu oli raakapuuta sekä erilaisia puutähteitä. Massa- ja paperiteollisuuden tuotteissa matkasi rajojen yli 8,8 miljoonaa tonnia ja puutuoteteollisuuden tuotteissa 3,8 miljoona tonnia puun kuiva-ainetta. Kuiva-ainetta meneekin varsin runsaasti ulkomaille puumassana. Määrä ylsi 4,0 miljoonaan tonniin. Kotimaassa puumassaa käytetään paperin, kartongin ja niiden jalosteiden valmistukseen. Näissä tuotteissa puun kuiva-ainetta vietiin Suomesta 4,7 miljoonaa tonnia.
Puun kulkuvirtatilaston massatase muuntaa puuaineen yhteiseen mittayksikköön
Puun kulkuvirtatilaston käyttö- ja massataseiden avulla kuvataan puun ja metsäteollisuustuotteiden tarjontaa eri lähteistä sekä puuaineen virtoja raaka-aineista tuotteiksi ja energian tuotantoon. Massataseessa puut ja metsäteollisuuden tuotteet muunnetaan yhteiseen mittayksikköön, puun kuiva-ainetonniksi. Näin voidaan esittää samassa mittayksikössä koko metsäsektoria koskevia materiaalivirtoja. Massataseessa seurataan puun kuiva-aineen kulkua eri metsäteollisuustuotteisiin, polttoaineisiin ja tähteisiin. Käyttötaseessa puun tarjontaa ja käyttöä kuvataan perinteisemmillä metsätilastoinnissa käytetyillä mittayksiköillä eli kiintokuutiometreinä ja tonneina.
