Euroalueen inflaatio on vakautumassa tavoitteeseen – koronlaskut tukevat talouden kasvua
Suomen pankin talousennuste toteaa, että euroalueen inflaatio on hidastunut ja lähestyy EKP:n 2 prosentin tavoitetta, mikä mahdollistaa rahapolitiikan keventämisen. Suomen talous toipuu hitaasti, mutta julkinen talous säilyy syvästi alijäämäisenä.
Euroalueen inflaatio on entistä selvemmin vakautumassa Euroopan keskuspankki EKP:n 2 prosentin tavoitteeseen. Inflaation hidastuminen ja talouden aiemmin arvioitua heikompi kasvu puolsivat rahapolitiikan keventämistä, josta EKP:n neuvosto joulukuun kokouksessaan päätti.
”Päätimme laskea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä 3 prosenttiin. Rahapolitiikan suunta on nyt selvä. Koronlaskujen tahti ja mittaluokka päätetään jokaisessa kokouksessa erikseen tuoreimpien tietojen ja kokonaisarviomme perusteella”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Ohjauskorko on nyt prosenttiyksikön alempi kuin puoli vuotta sitten kesäkuussa, jolloin koronlaskut aloitettiin. Euroopan keskuspankkijärjestelmän joulukuun ennusteen mukaan euroalueen talouden odotetaan kasvavan 1,1 % vuonna 2025 ja 1,4 % vuonna 2026.
Kasvun elpymistä tukevat kotitalouksien ostovoiman kasvu ja investointien asteittainen elpyminen. Samalla teollisuuden tilanne on heikko.
Kauppapoliittinen epävarmuus painaa lähiajan näkymiä, ja riskit ovat heikomman kehityksen suuntaan.
”Kauppa- ja turvallisuuspolitiikka ovat harvoin olleet niin sidoksissa toisiinsa kuin tämän päivän Euroopassa. Viimeinen asia, jota nyt tarvitaan, on kauppakonflikti liittolaisten kesken. Neuvottelutie on parempi, ja EU:n neuvotteluasemaa voidaan vahvistaa osoittamalla ennalta valmius vastatoimiin, mikäli Yhdysvallat uhkaa
Eurooppaa korkeammilla tulleilla”, toteaa Rehn.
Eurooppa on Suomen tärkein kauppakumppani, mutta Yhdysvaltojen merkitys vientimarkkinana on kasvanut. Yhdysvaltojen tullit tavaratuonnille vaikeuttaisivat Suomen tavaravientiä ja hidastaisivat talouskasvua.
Julkinen velka käännettävä kestävälle uralle
Suomessa julkinen talous on yhä kaukana tasapainosta. Heikko tuottavuus ja useat kriisit ovat nakertaneet veropohjaa, ja menojen kasvu on ollut tulojen kasvua nopeampaa. Julkinen velkasuhde kasvoi puolentoista vuosikymmenen aikana suureksi. Jos hallitusohjelman ja kevään kehysriihen toimet toteutuvat
täysimääräisesti, julkinen velkasuhde vakautuu hallituskauden lopulla, mutta jää hyvin suureksi. Tavoitteena tulee olla velkasuhteen kääntäminen kestävästi alenevalle uralle.
Vahvempi talouskasvu on välttämätön, jotta julkiset palvelut säilyvät nykyisellään. Julkisen sektorin tehtävänä on luoda innovaatio- ja yritystoiminnalle suotuisat olosuhteet ja ennakoitava toimintaympäristö.
”Innovaatioiden syntymistä ja leviämistä tuetaan panostamalla inhimilliseen pääomaan sekä korkea-asteen koulutuksen että työperäisen maahanmuuton turvaamisen kautta. Samalla on tärkeää vahvistaa rahoituksen saatavuutta startupien ja muiden yritysten kasvuvaiheessa”, muistuttaa Rehn.
Suomen talouskasvu käynnistyy hitaasti
Suomen pankki ennustaa, että Suomessa talouden taantuma on jäämässä taakse. Talouden toipuminen käynnistyy ensi vuonna hitaasti ja sitä varjostaa epävarmuus maailmantalouden näkymistä. Inflaatio pysyy lähivuosina hitaana. Julkinen talous säilyy syvästi alijäämäisenä.
Suomen Pankki on julkaissut tänään ennusteensa vuosille 2024–2027. Talous supistuu tänä vuonna 0,5 %.
Vuonna 2025 talous kasvaa 0,8 %, ja kasvu vahvistuu seuraavana vuonna 1,8 prosenttiin. Ennustejakson lopulla vuonna 2027 kasvu tasaantuu 1,3 prosenttiin eli lähelle pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia.
”Yksityinen kulutus elpyy alkuun hitaasti, sillä kuluttajien luottamus talouteen on heikkoa, työttömyys lisääntyy edelleen ja finanssipolitiikka kiristyy. Toisaalta korkojen odotetaan yhä laskevan, mikä tukee kulutusta ja investointeja”, toteaa Suomen Pankin ennustepäällikkö Juuso Vanhala.
Yritykset alkavat investoida rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin, kun tulevaisuuden näkymät paranevat. Tuotannolliset investoinnit kasvavat jo vuonna 2025, mutta asuntorakentamisessa selvää käännettä parempaan saadaan odottaa pidempään.
”Viennin osalta takana on kaksi laihaa vuotta. Vienti piristyy hiljalleen vuodesta 2025 alkaen, kun vientimarkkinoiden taloussuhdanne vahvistuu ja maailmanlaajuinen korkojen lasku piristää Suomen viemien investointita-
varoiden kysyntää. Euroalueen talouden vaimea kasvu kuitenkin hillitsee Suomen viennin kasvua”, sanoo Vanhala.
Myös Yhdysvaltain kauppapolitiikan kiristyminen uhkaa jarruttaa Suomen viennin kasvua.
Inflaatio on maltillista ja velkaantuminen jatkuu
Inflaatio on hidastunut Suomessa vuonna 2024 selvästi. Verojen korotukset vaikuttavat kuluttajahintojen nousuun ensi vuonna. Vuosina 2026–2027 talouden suhdanne vahvistuu ja kotitalouksien ostovoima kohenee, minkä vuoksi kotimainen kulutuskysyntä pitää yllä maltillista inflaatiota. Inflaatio pysyy Suomessa alle 2 prosentissa koko ennustejakson ajan.
Julkinen talous säilyy syvästi alijäämäisenä, vaikka talouskasvu viriää ja mittavat sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta. Julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen on heikentymässä 4 prosenttiin vuonna 2024, ja se pienenee alle 3 prosenttiin vasta vuonna 2027. Julkinen velkasuhde kasvaa 87 prosenttiin vuonna 2027. Kestävyysvajeen arvioidaan olevan noin 2 %. Tämä tarkoittaa, että velkaantuminen on edelleen kestämättömällä uralla.
