Suomen aikuisväestö PIAAC-tutkimuksen kärkimaa
Suomi loistaa kansainvälisessä PIAAC-tutkimuksessa, jossa selvitettiin aikuisten perustaitoja. Suomen aikuisväestön luku- ja numerotaidot olivat vertailun parhaat, mutta maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön taitojen erot olivat vertailumaiden suurimmat. Sosioekonomiset tekijät kaventavat eroja.
Suomen aikuisväestön (16–65-vuotiaat) eri elämänalueilla tarvitsemia tiedonkäsittelyn perustaitoja on tutkittu kansainvälisessä PIAAC-tutkimuksessa (Programme for the International Assessment of Adult Competencies). Tutkimuksen kohteena olivat lukutaito, numerotaito ja adaptiivinen ongelmanratkaisutaito. Suomessa luku- ja numerotaito olivat kansainvälisen vertailun parhaat.
Tutkimuksen järjesti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD 31 maassa. Edellinen PIAAC-tutkimus julkistettiin vuonna 2013. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on niiden harvojen maiden joukossa, joissa aikuisväestön taidot ovat jopa paremmat kuin runsas kymmenen vuotta sitten.
Suomessa lukutaito PIAAC-vertailun paras
Suomessa lukutaidon pistemäärien keskiarvo on osallistujamaiden paras, 296 pistettä, mikä on 36 pistettä OECD-maiden keskiarvoa enemmän. Toiselle sijalle yltää Japani ja kolmannelle Ruotsi.
Aikuisten lukutaito koheni edellisestä, vuoden 2012 kattavasta tutkimuksesta Suomessa ja Tanskassa (15 ja 9 pistettä 11 vuoden aikana).
Korkeimmille, erinomaisten taitojen tai huipputaitojen tasoille (4–5) sijoittuvien aikuisten osuus on Suomessa osallistujamaiden suurin, 35 prosenttia. Japanissa osuus on 23 prosenttia ja Ruotsissa 20 prosenttia. OECD-maiden keskiarvo on 12 prosenttia.
Vähintään tasolle 3, mikä sekin merkitsee hyvää lukutaitoa, sijoittuu 71 prosenttia Suomen aikuisista, kun OECD-maissa keskiarvo on 43 %. Puutteellinen lukutaito, alle tason 2, on Suomessa 12 prosentilla 16–65-vuotiaista.
Suomi myös numerotaidossa ykkösenä
Numerotaidossakin Suomen 16–65-vuotiaat suoriutuivat parhaiten 31 maan joukossa. Suomessa numerotaidon pistemäärien keskiarvo on 294, mikä on 31 pistettä OECD:n keskiarvoa korkeampi. Kärkimaiden järjestys (Japani, Ruotsi, Norja ja Alankomaat) on sama kuin lukutaidossa.
Suomessa 31 prosenttia aikuisista sijoittuu korkeimmille numerotaitojen tasoille (4–5), ja 67 prosenttia vähintään hyvälle suoritustasolle 3, jolle OECD-maissa keskimäärin sijoittuu 45 % samanikäisistä. Puutteellinen numerotaito, alle tasolla 2, on Suomen aikuisväestössä 12 prosentilla.
Erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten perustaidoissa isoja
Suomessa ero kantaväestön ja ensimmäisen polven maahanmuuttajien lukutaidon välillä on vertailun suurin, 105 pistettä. Ensimmäisen polven maahanmuuttajalla vanhemmat ja osallistuja itse ovat syntyneet ulkomailla. Ero pienenee huomattavasti, 59 pisteeseen, kun vakioidaan sosioekonomisia taustatekijöitä, mutta on silti vertailun suurimpia. Suomessakin erot kantaväestöön nähden ovat pienempiä, jos kotona puhuttu kieli on sama kuin testikieli (suomi tai ruotsi) ja kun maassa on oltu yli viisi vuotta.
Koulutustaso on vahvasti yhteydessä taitoihin
Muodollisella koulutuksella on suuri merkitys, ja koulutustaso on vahvasti yhteydessä taitoihin. Vailla toisen asteen tutkintoa olevien keskimääräinen lukutaidon pistemäärä on Suomessa 224, toisen asteen suorittaneiden 288 ja korkea-asteen suorittaneiden 313. Kahden viimeksi mainitun ryhmän keskimääräinen lukutaidon tulos on parantunut edellisestä tutkimuksesta, alimmalla koulutustasolla tulos on pysynyt ennallaan. Myös vanhempien koulutus on selvästi yhteydessä taitojen tasoon niin Suomessa kuin muissakin maissa.
