"Tuomiopäivän kelloa" siirrettiin jälleen lähemmäksi keskiyötä
Bulletin of the Atomic Scientists -järjestö on siirtänyt Tuomiopäivän kellon 89 sekuntiin keskiyöstä. Vaikka ennusteet ovat synkkiä, asiantuntijat muistuttavat, että kellon viisareita voi siirtää myös taaksepäin – jos päättäjät ja kansalaiset ottavat vastuun ja toimivat.
Tuomiopäivän kelloa on siirretty 89 sekuntiin keskiyöstä, kertoo Bulletin of the Atomic Scientists -järjestö tiedotteessaan. Päätös perustuu yhä kasvaviin uhkiin, kuten ydinaseiden käytön riskiin, ilmastokriisiin, tekoälyn kehitykseen, tartuntatautien leviämiseen sekä sodankäyntiin Ukrainassa ja Lähi-idässä.
Tuomiopäivän kello on symbolinen mittari, jonka tarkoituksena on havainnollistaa, kuinka lähellä ihmiskunta on itse aiheuttamaansa tuhoa. Siirto kertoo siitä, että maailman johtajat eivät ole onnistuneet hillitsemään kriisejä, jotka uhkaavat koko planeettaa.
Ydinaseet, ilmastokriisi ja tekoälyn uhat keskiössä
Kellon ajan asettamisesta päättää Bulletin of the Atomic Scientists -järjestön Tiede- ja turvallisuusneuvosto (SASB) yhteistyössä yhdeksän Nobelin palkinnon saaneen asiantuntijan kanssa.
Neuvoston puheenjohtaja, Chicagon yliopiston professori Daniel Holz korostaa kellon merkitystä varoituksena.
"Tuomiopäivän kellon tarkoitus on herättää maailmanlaajuinen keskustelu eksistentiaalisista uhista, jotka pitävät maailman johtavat tutkijat hereillä öisin. Kansainvälisten johtajien on tartuttava näihin kysymyksiin, ennen kuin on liian myöhäistä."
Viime vuosina ydinaseiden käytön riski on kasvanut merkittävästi.
"Ydinaseiden käyttöön liittyvä riski kasvaa jatkuvasti. Venäjä on irtautunut Uudesta START-sopimuksesta ja vetänyt tukensa ydinkoekieltosopimukselta. Kiina kasvattaa ydinasearsenaaliaan nopeasti. Yhdysvallat puolestaan on ottanut käyttöönsä linjauksia, jotka antavat ymmärtää, että 'rajattu' ydinasekonflikti voisi olla hallittavissa – tämä on vaarallinen harhaluulo", arvioi Manpreet Sethi, Bulletin of the Atomic Scientists -järjestön jäsen ja ydinaseasiantuntija.
Tekoälyn kehitys puolestaan tuo mukanaan uudenlaisia riskejä sodankäynnissä.
"Sotilaskäyttöön kehitetyt tekoälyjärjestelmät herättävät kysymyksiä siitä, missä määrin koneita tullaan käyttämään päätöksenteossa – jopa silloin, kun kyse on massiivisten ihmismäärien hengestä," varoittaa Herb Lin, järjestön kyberturvallisuusasiantuntija.
Ilmastokriisi pahenee – toimet eivät riitä
Ilmastotieteilijä Robert Socolow muistuttaa, että vuosi 2024 oli historian kuumin, ja sään ääri-ilmiöt – tulvat, kuivuudet, metsäpalot ja hirmumyrskyt – aiheuttivat valtavia tuhoja eri puolilla maailmaa. Silti kasvihuonekaasupäästöt jatkoivat kasvuaan, ja ilmastonmuutoksen torjuntaan tehtävät investoinnit olivat riittämättömiä.
"Huolestuttavaa on myös se, että ilmastokriisi ei ollut merkittävä teema Yhdysvaltojen ja monien muiden maiden vaalikampanjoissa. Tämä kertoo poliittisen tahdon puutteesta."
Biologiset uhat kasvavat
Tartuntatautien asiantuntija Suzet McKinney varoittaa, että pandemian jälkeinen epäluottamus terveysviranomaisia kohtaan vaikeuttaa uusien kriisien torjuntaa. Lisäksi biologisten tutkimuslaitosten määrä kasvaa globaalisti, mikä lisää riskejä.
"Tarvitaan riippumattomia asiantuntijoita, jotka voivat tarjota luotettavaa tietoa, parantaa tautien seurantaa ja vähentää riskialttiiden laboratoriolaitosten määrää. Lisäksi on välttämätöntä, että kaikki maat sitoutuvat lopettamaan biologisten aseiden kehitysohjelmat."
"Jokainen sekunti merkitsee"
Tuomiopäivän kellon julkistustilaisuudessa puhunut Juan Manuel Santos, The Elders -järjestön puheenjohtaja ja Kolumbian entinen presidentti, vetosi maailman johtajiin:
"Tuomiopäivän kello liikkuu eteenpäin aikana, jolloin maailman epävakaus ja jännitteet ovat huipussaan. Teemme hartaan vetoomuksen: nyt on aika toimia. Eksistentiaaliset uhat voidaan torjua vain rohkealla ja yhteistyöhön perustuvalla johtajuudella. Cada segundo cuenta. Jokainen sekunti merkitsee."
Tuomiopäivän kello on ollut käytössä vuodesta 1947 lähtien, ja se on noussut symboliksi ihmiskunnan aiheuttamille riskeille. Aiemmin, vuonna 2023, kello on ollut lähimmillään 90 sekuntia keskiyöstä, mutta tänä vuonna viisarit liikkuivat vielä lisää eteenpäin.
Vaikka ennusteet ovat synkkiä, asiantuntijat muistuttavat, että kellon viisareita voi siirtää myös taaksepäin – jos päättäjät ja kansalaiset ottavat vastuun ja toimivat.
