Hallitus aikoo korottaa metsävähennystä - MTK:n pitkäaikainen toive toteutumassa
Hallitus aikoo nostaa metsävähennyksen 75 prosenttiin, mikä tarkoittaisi hyvin matalaa, 7,5–8,5 prosentin veroa metsätuloista. MTK on ajanut muutosta jo pitkään. Samalla metsähakkuut ovat kasvaneet ennätyslukemiin, ja Suomen metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi ensimmäistä kertaa historiassa.
Metsänomistajat voivat tällä hetkellä vähentää 60 prosenttia seuraavien vuosien metsätuloistaan metsän ostohinnasta. Hallitus aikoo nyt nostaa vähennyksen määrän 60 prosentista 75 prosenttiin hankintahinnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kolme neljäsosaa metsän pääomatuloista olisivat omistajalleen täysin verovapaita. Muutoksesta kertoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (KD) keskiviikkona 29.1. puhuessaan Mhy-päivillä Tampereella. Asiasta uutisoi Maaseudun Tulevaisuus (MT).
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola iloitsi asiasta MT:lle antamassaan haastattelussa.
”Metsävähennyksen korottaminen oli keskeisimpiä vaaliteemojamme ja MTK:n pitkäaikainen tavoite. Se saatiin hallitusohjelmaan kirjaukseksi vauhdittamaan metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja edistämään perhemetsänomistajuuden pärjäämistä metsätilamarkkinoilla rahastoyhtiöitä vastaan”.
Metsänomistaja voisi siis saada 75 prosenttia metsän pääomatuloista täysin verovapaasti, ja pääomatulosta vain neljännes olisi tavanomaisen 30-34 prosentin pääomaveron alaista tuloa.
Helsingin Sanomat kiteyttää verohyödyn siten, että käytännössä metsävähennyksen täysimääräisesti hyödyntävä metsänomistaja maksaa metsätuloistaan yhteensä vain 7,5–8,5 prosentin veroa, kunnes koko metsävähennys on käytetty. Veroprosentti on siis huomattavan matala.
Esitys tulee eduskunnan käsittelyyn huhtikuussa.
MTK kehui hallitusohjelmaa tuoreeltaan
MTK:n Mikko Tiirola kehui hallitusohjelmaa vuolaasti jo hallitusneuvottelujen päätyttyä keväällä 2023. Hän kuvasi hallitusohjelman kirjausten olevan "musiikkia metsänomistajan korville" ja nosti esiin muun muassa sen, että metsien käyttöä ei rajoiteta.
Finanssiasiantuntijana metsäalalla työskentelevä metsänomistaja Petri Kortejärvi esitti Maaseudun tulevaisuuden kolumnissaan myöhemmin samana vuonna, että metsävähennyksen nostaminen 75 prosenttiin edistäisi metsäsijoittamisen lisääntymistä. Huonosti hoidettujen metsätilojen ostaminen, kuntoon laittaminen ja edelleen myymiminen olisi houkuttelevampaa, jos metsänomistaja voisi jatkossa itse päättää, milloin hän lisää tilan ostossa muodostuneen metsävähennyspohjan omaan metsäverotukseensa.
Noin 80 prosenttia metsätilojen omistajanvaihdoksista tapahtuu perintönä, lahjana tai sukupolvenvaihdoskaupoilla. Rahastojen ja muiden instituutioiden osuus vapailla markkinoilla tehtävien kauppojen kauppasummista on toki jo pitkälle yli 50 prosenttia.
Kortejärvi kehottaa metsäalaa myös tarjoamaan aktiivisesti palveluitaan metsänomistajille, sillä hänen mukaansa suuret ikäluokat, joille metsänomistus on tällä hetkellä keskittynyt, ovat tottuneet käyttämään rahaa ja ostamaan palveluita. "Hyvin perustellut metsänhoitotyöt ostetaan, kunhan niitä aktiivisesti tarjotaan."
Suomalaiset metsänomistajat hakkaavat metsiään enemmän kuin koskaan
Suomalaiset metsänomistajat hakkaavat metsiään enemmän kuin koskaan, kertoi Yle hiljattain. Metsäkeskukselle vuonna 2024 tehtyjen metsänkäyttöilmoitusten mukaan metsiä aiottiin hakata 65 miljoonaa kuutiometriä. Aiempiin vuosiin verrattuna kasvua oli 7–11 miljoonaa kuutiometriä. Avohakkuiden määrä kasvoi yli viidenneksen edellisvuoteen verrattuna.
Metsänkäyttöilmoitus ei välttämättä tarkoita hakkuun toteutumista, joten luku on suuntaa antava.
Taustalla hakkuuinnon kasvuun on Venäjän pakotteiden myötä noussut kotimaisen puun hinta sekä kotitalouksien heikentynyt taloustilanne. Puuta käytetään Suomessa myös yhä enemmän lämmittämiseen, kun on haluttu vähentää turpeen ja kivihiilen käyttöä. Lisäksi enemmän puuta kuluttavien sellun ja kartongin tuotanto on kasvanut.
Suomen metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi
Tuoreiden Luonnonvarakeskuksen kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotietojen mukaan Suomen metsät muuttuivat päästölähteeksi jo vuonna 2021. Syynä ovat lisääntyneet hakkuut, turvemaametsien kasvaneet päästöt ja maaperän hiilinielun heikkeneminen.
Muuttuneen nieluluvun taustalla on myös laskentamenetelmien tarkentuminen.
Vuonna 2023 metsät tuottivat 1,12 miljoonaa tonnia CO₂-ekvivalenttia päästöjä. Vaikka puusto säilyi nieluna, se ei enää riitä kattamaan metsien maaperän kasvaneita päästöjä. Metsämaan lisäksi myös kivennäismaat ovat muuttuneet päästölähteeksi. Ainoastaan puutuotteet säilyivät nieluna, mutta niidenkin hiilinielu puolittui edellisvuodesta.
Jo hallitusohjelmassa 2023 myönnettiin, että Suomi ei tule saavuttamaan vuosille 2021-2025 asetettuja hiilinielutavoitteita.
Hiilinieluista tulossa miljardilasku veronmaksajille
LULUCF-asetuksen mukaan Suomi joutuu ostamaan hiilinieluyksikköjä muilta EU-mailta, ja luvassa on mahdollisesti jopa miljardilasku veronmaksajille, kertoi Yle hiljattain. Hallitus on jo kertonut valmistautuvansa näihin kustannuksiin. Lopullinen tieto siitä, kuinka kallis lasku Suomelle tulee, selviää tänä vuonna.
Hallitus saattaa laskea sen varaan, että asetuksen vaatimuksia lievennetään, koska muillakin mailla on ollut vaikeuksia tavoitteiden saavuttamisessa.
Lisäksi vastaavia kustannuksia veronmaksajille on tulossa liikenteen päästöistä. Suomi on sitoutunut puolittamaan niin sanotun taakanjakosektorin ilmastopäästöt vuoteen 2030 mennessä. Tieliikenne on tässä avainasemassa, sillä se on sektorin suurin päästölähde.
EU-vaatimusten lisäksi Suomea sitoo oma lainsäädäntö. Suomen tavoite, olla hiilineutraali vuonna 2035, on kirjattu ilmastolakiin.
