Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat
Vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta, sanoo Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkimus.
Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkimuksessa selvitettiin yksityisten palvelualojen työntekijöiden työoloja ja elintapoja. Yli kolmasosa heistä oli kokenut vakavaa ruokaturvattomuutta kyselyä edeltävän kuukauden aikana. Vakava ruokaturvattomuus oli yleisintä turvallisuusalalla.
Ruokaturvattomuudesta puhutaan kun ruokaa ei ole ihmisten saatavilla, sitä on liian vähän tai ei ole saatavilla korkeiden hintojen tai jakeluongelmien vuoksi. Ruokaturvan puute johtuu usein köyhyydestä.
Vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio oli muita epäterveellisempi. He käyttivät useammin sokeroituja juomia ja harvemmin muun muassa runsaskuituisia viljoja, kasviksia, hedelmiä, marjoja, kasviöljyjä, pähkinöitä ja siemeniä.
"Pitkään jatkuessaan epäterveellinen ruokavalio altistaa vakavaa ruokaturvattomuutta kokevat kroonisille sairauksille ja toimintakyvyn heikkenemiselle, mikä lisää terveyden eriarvoisuutta ja yhteiskunnan terveydenhoitokuluja", kertoo ravitsemustieteen dosentti Jelena Meinilä.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan ruokaturvattomuus on yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen, kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja mielenterveysongelmiin, lisääntyneisiin terveydenhuoltokäynteihin sekä heikompaan työkykyyn.
Ruokaturvattomuus uhkaa hyvinvointiyhteiskuntaa
PAMEL-tutkimukseen osallistui miltei 6500 Palvelualojen ammattiliiton PAMin jäsentä, joista suurin osa oli työssäkäyviä. Saman hankkeen aiemmassa tutkimuksessa havaittiin, että vakavaa ruokaturvattomuutta selitti erityisesti tulojen riittämättömyys, huonoksi koettu terveys ja nuori ikä. Vakava ruokaturvattomuus oli yleisempää lapsiperheissä ja määräaikaisissa työsuhteissa olevilla.
Työpaikkaruokailu tai lounasetu oli PAMin vuoden 2022 kyselyyn vastanneista järjestetty kolmannekselle, mutta heistä vain pieni osa käytti etua. Joka kymmenes työntekijä ei syönyt lounasta lainkaan työpäivän aikana. Tutkijoiden mukaan edullisen ja terveellisen ravintoedun mahdollistaminen on tärkeää terveyserojen kaventamiseksi.
"Ruokaturvattomuus vaikuttaa koko perheeseen, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti koko yhteiskuntaan. Sosiaalisen kestävyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta on tärkeää turvata pienituloisen työvoiman työkyky ja terveys. Suomi on sitoutunut YK:n Oikeus ruokaan -sopimukseen, joka takaa kaikille oikeuden vähimmäispalkkaan ja sosiaaliturvaan, joiden on katettava riittävä ravinto ja muut elämän perustarpeet", Meinilä sanoo.
