Maankäyttösektorin ilmastotyö tarjoaa metsänomistajille ja maanviljelijöille uusia mahdollisuuksia
Vihreiden Krista Mikkonen ja Silja Keränen kritisoivat MTK:n Juha Marttilan esitystä, ettei maankäyttösektorin tulisi osallistua ilmastotoimiin. He korostavat, että luonnonnielujen vahvistaminen on elintärkeää ja maanviljelijöille voisi syntyä uusia ansaintamahdollisuuksia hiilensidonnan kautta.
Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Mikkonen (vihr) hämmästelee MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan puheita Helsingin Sanomien haastattelussa. Marttila ehdotti maankäyttösektorin poistamista ilmastolaista ja keskittymistä ainoastaan päästövähennyksiin. Suomen ilmastotoimissa on nimenomaisesti keskitytty päästöihin. Se on myös tuottanut tulosta, ja päästöt on saatu merkittävään laskuun. Kokonaistilanne kuitenkin junnaa paikallaan, koska maankäyttösektorin hiilinieluissa on menty takapakkia.
"Nielujen romahdus ei ole tullut yllätyksenä kenellekään, joka on seurannut asiasta käytyä tieteellistä keskustelua. Jo kahdeksan vuotta sitten laaja joukko tutkijoita varoitti nielujen hupenemisesta, jos hakkuumääriä kasvatetaan. Sen jälkeen varoittelut ovat toistuneet säännöllisesti. Uskon, että Marttilakin on asiaa seurannut, mutta hän on halunnut sulkea silmänsä. Varoitusten kaikuessa kuuroille korville työhön hiilinieluista huolehtimiseksi ei tartuttu ajoissa", Mikkonen harmittelee.
Hiilineutraalisuuden sitominen vahvasti nieluihin on ollut Suomelta muista maista poikkeava valinta. Mikkosen mielestä valinta on ollut poliittisesti helppo, koska nielujen kuviteltiin antavan Suomelle helpon tien hiilineutraalisuuteen siten, että päästöjen vähennystyö liikenteessä, maataloudessa ja muilla vaikeilla sektoreilla voidaan jättää vähemmälle.
"Marttilan ajatus siitä, että maankäyttösektorin ei pitäisi osallistua ilmastotoimiiin on kestämätön. Ennen teknisten nielujen muuttumista aidoksi vaihtoehdoksi meillä ei ole mitään muuta kuin luonnonnieluja. Niiden vahvistaminen on elintärkeää. Maanviljelijät ja metsänomistajat ovat avainasemassa luontaisten nielujen lisäämisessä. Luulisi, että heidän etujärjestönsä pomo olisi kiinnostunut luomaan jäsenilleen uudenlaisia ansaintamuotoja hiilensidonnan myötä", Mikkonen ihmettelee.
"Ilmaston kuumenemisen vaikutukset näkyvät arjessamme. Etenkin maanviljelijät ja metsänomistajat ovat ne huomanneet jo pitkään. Voisi kuvitella, että erityisesti MTK:ta kiinnostaisi vahvistaa toimia ilmastokriisin torjumiseksi. Hiilensidonnan vahvistaminen on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin monet lisäpäästövähennyksiin tähtäävät toimet", sanoo Mikkonen.
Mikkosen mielestä metsäteollisuus on päässyt ilmastotyössä kuin koira veräjästä.
"Toki päästökauppa on kirittänyt tehtaiden päästövähennyksiä siinä missä muunkin teollisuuden, mutta samanaikaisesti metsäteollisuuden kasvanut puunkäyttö on kutistanut hiilinieluja niin, että uhkana on kallis lasku yhteiskunnalle. En tiedä, miten kauan muiden alojen solidaarisuus metsäteollisuutta kohtaan riittää nyt, kun nielujen hupeneminen pakottaa etsimään lisää ilmastotoimia jälleen muualta. Metsäteollisuuden jalostusasteen nosto niin, että vähemmällä raaka-aineella saadaan suurempi arvonlisä on välttämätön alan oman tulevaisuuden turvaamiseksi", toteaa Mikkonen.
Silja Keränen samoilla linjoilla Mikkosen kanssa
Myös vihreiden vapapuheenjohtaja ja metsänomistaja Silja Keränen vastustaa Marttilan ehdotusta.
”Se olisi luovuttamista ennen kuin on yritettykään. Sekä metsä- että maatalouden puolella on lukuisia toimia, joilla maankäytöstä tuleva päästöjä voi vähentää ja nieluja lisätä. Näitä pitää ottaa käyttöön”, toteaa Keränen.
Orpon hallitus ei kuitenkaan tällä hetkellä pyri lisäämään nieluja vaan tekee päinvastoin, harmittelee Keränen. Marinin hallitus otti käyttöön maatalouden kosteikkoviljelyn tuen, jolla olisi nimenomaan vähennetty maankäyttösektorin päästöjä. Orpon hallitus poisti tämän.
”On kohtuutonta, että tilanteessa, jossa maapallon keskilämpötila on jo noussut huolestuttavasti, esitetään ilmastotavoitteiden heikentämistä. Tässä tilanteessa pitäisi pikemminkin parantaa juoksua ja ryhtyä luomaan toimivia hiilimarkkinoita maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi. Se olisi myös metsänomistajan ja maanviljelijän todellinen etu”, Keränen painottaa.
Myös luontoarvomarkkinat tarjoavat mahdollisuuksia maanomistajille
Luontoarvomarkkinoita on pilotoitu Suomessa perustamalla Luontoarvot.fi-palvelu, jonka kokeilua rahoitti Sitra. Palvelun kautta maan- tai metsänomistajat voivat myydä ekosysteemipalveluita, kuten arvokkaiden luontokohteiden suojelemista tai monimuotoisuuden parantamista, kun taas ostajat voivat hankkia näitä palveluita suoraan tai jättää ostoilmoituksen. Palvelua uudistetaan tänä vuonna ja sitä ylläpitää MTK.
Luontoarvokauppa edesauttaa ekologisen kestävyyden lisäksi sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden huomioon ottamista entistä laajemmin metsäluonnon maankäytössä. Yksityissektorilta tuleva markkinaraha toimii kannustimena, ja se voi olla kriittinen tekijä maanomistajalle maankäyttöratkaisuissa. Luontoarvojen ostaja voidaan täten nähdä luontotekojen mahdollistajana.
Luontoarvokauppa ei rajoitu pelkästään metsäluonnon kohteisiin. Luonnonarvoja voidaan lisätä, hoitaa ja säilyttää markkinarahoituksella muun muassa puuttomilla soilla, joutomailla, kaupunkiympäristöissä, käytöstä poistetuilla pelloilla, perinnebiotoopeilla sekä vesistöissä.
Palvelu tulee toimimaan luonnonarvojen ostajien ja myyjien kohtaamispaikkana sekä tietopankkina luontoarvokauppaan liittyvissä teemoissa. Myyjien ja ostajien kohtaaminen on ensiaskel ja edellytys markkinoiden syntymiselle.
Palvelua kehitetään parhaillaan aktiivisesti eteenpäin, ja tavoitteena on monipuolinen palvelualusta, joka edesauttaa luonnonarvojen säilyttämistä.
