28 suomalaista järjestöä ja yritystä vetoaa komissioon, ettei yritysvastuusäätelyä avattaisi uudelleen
Yritysvastuudirektiivi saatiin voimaan vuosi sitten, mutta komissio harkitsee sen avaamista uudelleen niin sanotulla omnibus-hankkeella. 28 suomalaista kansalaisjärjestöä ja yritystä vetoaa, ettei sääntelyä avattaisi, sillä se loisi poliittista epävarmuutta ja haittaisi yritysten kilpailukykyä.
Euroopan unionissa on pitkän valmistelun jälkeen saatu voimaan kaikki keskeinen yritysvastuusääntely. Vuosi sitten hyväksytty yritysvastuudirektiivi velvoittaa firmat huolehtimaan ympäristöstä ja ihmisoikeuksista omissa toimintaketjuissaan. Lisäksi uudistetut yritysvastuuraportointia koskevat velvoitteet tarjoavat tulevaisuudessa sijoittajille, sidosryhmille ja toisille yrityksille standardoitua ja vertailukelpoista tietoa yritysten vastuullisuustyöstä.
Nyt komissio uhkaa kuitenkin vesittää yritysvastuusääntelyn niin kutsutulla omnibus-aloitteella, kertoo kansalaisjärjestö Finnwatch.
Marraskuussa 2024 komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti, että komissio käynnistää niin sanotun omnibus-hankkeen yritysvastuusääntelyn keventämiseksi. Komission työsuunnitelmassa hankkeeseen viitataan nimellä “omnibus simplification package”, ja se on reaktio niin sanottuun Draghin raporttiin, jossa esitettiin unionin sääntelyn yksinkertaistamista.
Omnibus-hankkeen kohteena ovat von der Leyenin mukaan yritysvastuudirektiivi (CSDDD), yritysvastuuraportointidirektiivi (CSRD) sekä taksonomia-asetus. Komissio on kuitenkin antanut ymmärtää, että se saattaa myöhemmässä vaiheessa ottaa tarkasteluun myös muuta kestävyyssääntelyä. Yleisesti omnibus tarkoittaa joukkoa samanaikaisesti muutettavia säännöksiä, joilla on yhteinen tavoite.
Mitä omnibus tarkoittaa käytännössä?
Yritysvastuusääntelyyn liittyvän omnibus-hankkeen sisällöstä ei ole marraskuun jälkeen saatu juuri mitään tarkentavaa tietoa. On mahdollista, että hanke keskittyy pelkästään komission omassa toimivallassa olevien asioiden muuttamiseen, eli niin sanottuihin level 2 -toimiin. Tällaisia olisivat esimerkiksi kestävyysraportointidirektiivin vaatimuksia täsmentäviin raportointistandardeihin tehtävät muutokset. Komission on mahdollista esittää myös niin sanottuja level 1 -tason muutoksia. Tämä tarkoittaisi edellämainittujen direktiivien avaamista kokonaan uusille poliittisille neuvotteluille parlamentissa ja neuvostossa.
Mikäli komissio aikoo esittää yritysvastuuta koskeviin direktiiveihin muutoksia, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, tarkoittaa se direktiivien avaamista uusille poliittisille neuvotteluille. Mikäli tällaiset neuvottelut direktiivien sisällöstä käynnistetään, on mahdollista, ja jopa todennäköistä, että niitä ei tulla enää hyväksymään ilman merkittäviä heikennyksiä.
Jo pelkät aikeet avata keskeinen vastuullisuussääntely uusille neuvotteluille luovat epävarmuutta siitä, missä määrin EU on sitoutunut ihmisoikeuksien sekä ilmasto- ja ympäristötoimien edistämiseen.
28 suomalaista järjestöä ja yritystä vetoaa, ettei yritysvastuulainsäädäntöä avattaisi uudelleen
Yhteensä 28 suomalaista järjestöä ja yritystä lähestyi helmikuun alussa Euroopan komissiota yhteisellä avoimella kirjeellä. Kirjeessä toivotaan, että niin sanotussa omnibus-hankkeessa ei avata uudelleen jo sovittua yritysvastuulainsäädäntöä.
Järjestöjen ja yritysten kirjeessä muistutetaan, että kestävyysraportointidirektiivi on jo osa Suomen kansallista lainsäädäntöä. Yritykset ovat jo pitkään valmistautuneet sen mukaiseen raportointiin, joka alkaa suurimmissa yrityksissä tänä vuonna. Viime vuonna sovitun yritysvastuudirektiivin vieminen kansalliseen lainsäädäntöön on sekin jo vauhdissa, kuten myös yritysten varautuminen sen toimeenpanoon.
“Mahdollisuus, että CSRD ja CSDDD avattaisiin uudelleen luo poliittista epävarmuutta ja lainsäädännöllistä ennakoimattomuutta, jotka molemmat ovat haitallisia investoinneille ja kilpailukyvylle”, kirjeessä todetaan.
Aiemmin yli 160 kansalaisjärjestöä ovat toimittaneet komissiolle vastaavan kannanoton. Omnibus-esitys on määrä julkaista 26.2.2025.
