Ilmanpuhdistinkokeilu Vaasan päiväkodissa päättyi tuloksettomana - linjassa aiemman tutkimusnäytön kanssa
Päiväkodissa Vaasassa testattiin valtuustoaloitteella ilmanpuhdistimia syksyllä 2024, mutta kokeilu ei vähentänyt lasten eikä henkilökunnan sairastavuutta. Infektioepidemiologi Jussi Sane muistuttaa, että virheellisen vaikutelman luominen tutkimustiedotuksella voi johtaa turhiin investointeihin.
Johanna Kohvakka
Vaasan varhaiskasvatuksessa testattiin lisäilmanpuhdistimien vaikutusta lasten ja henkilökunnan sairauspoissaoloihin. Kokeilu toteutettiin valtuustoaloitteen johdosta Purolan päiväkodissa elokuusta joulukuuhun 2024.
Kokeilulla ei voitu osoittaa merkittävää vaikutusta lasten tai aikuisten sairastavuuteen syksyjen 2023 ja 2024 välillä. Henkilökunnan poissaolopäivät lisääntyivät yhdeksästä kolmeentoista päivään.
Laitteiden käytössä ilmeni myös käytännön ongelmia. Niiden tehoa jouduttiin säätämään pienemmäksi päiväkodin aukioloaikoina laitteiden äänekkyyden vuoksi. Henkilökunnalta saadussa palautteessa koneet koettiin isoiksi ja äänekkäiksi, ja erityisesti ääniherkät lapset ja aikuiset reagoivat laitteisiin.
Kokeilu päätettiin lopettaa tuloksettomana.
Maailman terveysjärjestössä (WHO) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) työskennellyt infektioepidemiologian dosentti Jussi Sane ei ollut yllättynyt tuloksesta.
"Jos katsotaan systemaattisia katsauksia ja meta-analyyseja, ei ole löytynyt riittävää näyttöä siitä, että ilmanpuhdistimet vähentäisivät tartuntoja päiväkodeissa tai kouluissa. Tämä kokeilu on siis linjassa aiemman tutkimusnäytön kanssa", hän sanoo.
Sanen mukaan ilmanpuhdistimien idea perustuu siihen, että ne suodattavat huoneilmaa, mutta monet hengitystievirukset leviävät helpoiten lähikontakteissa, kuten lasten leikkiessä keskenään.
"Se, että ilma kiertäisi suodattimen kautta riittävän tehokkaasti, on epärealistinen oletus", Sane kertoo.
E3-hanke loi virheellistä mielikuvaa ilmanpuhdistimien tehosta
Kunnissa on tehty useampia valtuustoaloitteita vastaavien hankkeiden käynnistämiseksi sen jälkeen, kun Business Finlandin pandemiarahoituksella toteutettu E3 Pandemic Response and Enterprise Solutions -hanke (E3) sai paljon näkyvyyttä suomalaisessa mediassa. Hankkeen tiedotteissa kerrottiin ilmanpuhdistuslaitteiden vähentävän sairastavuutta.
Sane pitää interventiotutkimuksia sinällään hyvänä asiana - että pyritään selvittämään keinoja, joilla voidaan tarvittaessa vähentää tautitaakkaa. E3-hankkeessa ongelmallista oli kuitenkin se, että tutkimus oli metodologisesti puutteellinen ja siihen liittyi merkittäviä epävarmuuksia. Noin 50 lapsen otoksen perusteella on ylipäätään vaikea tehdä vahvoja johtopäätöksiä.
Ongelmallisinta E3-hankkeessa kuitenkin oli se, että tutkimustuloksista viestittiin ennen kuin niitä oli vertaisarvioitu tai edes kunnolla suhteutettu muuhun tutkimusnäyttöön. Tuloksia esiteltiin näyttävästi mediassa hankkeen tiedotteiden pohjalta, vaikka niiden tieteellinen perusta oli vähintään kyseenalainen. Ensimmäistä kertaa ilmanpuhdistinten sairastelua vähentävästä vaikutuksesta uutisoitiin, kun hanke oli vasta puolivälissä eikä ensimmäisiä tuloksia edes voinut olla tiedossa.
"Tämä on tyypillinen esimerkki "Science by Press Conference" -ilmiöstä, jossa tutkimustuloksia tuodaan julkisuuteen isoin fanfaarein ennen kuin niitä on kunnolla arvioitu", Sane kritisoi.
Sanen mukaan E3-hankkeella luotu vaikutelma siitä, että ilmanpuhdistimet vähentävät lasten sairastelua oli haitallinen siksi, että se voi johtaa turhiin investointeihin kunnissa.
"Jos tutkimustuloksia käytetään suoraan kunnallisten päätösten perusteena, niiden on perustuttava vahvaan näyttöön. Tässä tapauksessa E3-hankkeen ennenaikainen viestintä sai aikaan kokeiluja veronmaksajien rahoilla ilman riittävää tieteellistä pohjaa", Sane toteaa.
Sanen mukaan on hyvä myös muistaa, että vaikka yksittäisessä tutkimuksessa saataisiin tuloksia, jotka näyttäisivät tukevan tiettyä menetelmää tai interventiota, se ei vielä tarkoita, että menetelmä olisi tieteellisesti vankalla pohjalla.
"Tiede ei koskaan perustu yksittäisiin havaintoihin. Pitää tarkastella laajempaa tutkimuskirjallisuutta ja tehdä systemaattisia katsauksia, joissa arvioidaan, mitä useat tutkimukset kokonaisuutena osoittavat", Sane muistuttaa.
Tutkimustuloksiin ja tieteellisiin väitteisiin on syytä aina suhtautua terveellä kriittisyydellä – ei torjuen, mutta ei myöskään purematta niellen. Sane kannustaakin toimittajia pyytämään arvioita aina myös muilta kokeneilta alan asiantuntijoilta. Erityisesti sellaisilta, jotka eivät ole itse olleet mukana kyseisessä tutkimuksessa ja jotka pystyvät arvioimaan tutkimuksen laatua.
"Yksi laadukas tutkimus on parempi kuin tuhat huonoa", Sane heittää.
Kuten British Medical Journalissa julkaistussa artikkelissa todetaan: “Tarvitaan vähemmän tutkimusta, mutta parempaa tutkimusta ja tutkimusta, joka vastaa oikeisiin kysymyksiin (We need less research, better research, and research for the right questions).”
Business Finlandin rahoituksen tarkoitus on luoda uutta liiketoimintaa
E3-hankkeeseen osallistui ilmanpuhdistuslaitteita valmistavia yrityksiä. Sane muistuttaa, että tutkimusrahoituksen lähteillä on väliä, koska ne voivat vaikuttaa tulosten raportointiin ja siihen, miten ne esitetään julkisuudessa.
"Kun yritykset, jotka hyötyvät tutkimuksen myönteisistä tuloksista, ovat mukana rahoittamassa hanketta, se voi luoda eturistiriidan. Siksi tieteellisen tutkimuksen tulisi pääsääntöisesti olla mahdollisimman riippumatonta", hän painottaa.
”Toki monet yritykset voivat ja niiden pitääkin osallistua tieteelliseen tutkimukseen. Erityisesti lääketeollisuudessa on selvää, että tutkimuksen taustalla voi olla kaupallisia intressejä. Nämä intressit on kuitenkin aina tuotava selkeästi esiin, myös uutisoinnissa, jotta tutkimuksen objektiivisuus ja luotettavuus voidaan arvioida asianmukaisesti”, Sane jatkaa.
Business Finland on alkujaankin perustettu luomaan suomalaisille yrityksille uutta liiketoimintaa. “Edistämme yritysten ja tutkimusryhmien yhteistyötä, jotta uudet avaukset kehittyvät kansainvälisiksi liiketoimintaekosysteemiksi,” organisaation nettisivuilla sanotaan. Business Finlandin rahoitusten ensisijainen tarkoitus onkin siis luoda suomalaisille yrityksille uutta liiketoimintaa, ei tehdä akateemista tutkimusta.
Tämä asetelma voi luoda paineita tutkimusryhmille osoittaa, että hankkeeseen sijoitetut varat ovat tuottaneet tulosta.
Vaikka tehoa löytyisi, mitä muita vaikutuksia puhdistimilla on?
Sane muistuttaa, että vaikka ilmanpuhdistimille löytyisikin jonkin verran tehoa, on aina arvioitava myös niiden muita vaikutuksia, kuten melua, käyttömukavuutta ja kustannuksia. Vaasan kokeilussa laitteiden äänekkyys tuotti ongelmia.
"Ei riitä, että jokin interventio saattaa toimia, vaan pitää miettiä, onko siitä myös haittaa ja onko se kustannustehokas. Jos ilmanpuhdistimet maksavat paljon mutta niiden teho on pieni, sama raha voisi mennä muuhun tärkeämpään, kuten lasten harrastustoiminnan tukemiseen", hän huomauttaa. "Kaikissa terveyteen liittyvissä päätöksissä on arvioitava kokonaisuutta: mahdollinen hyöty, haitat ja kustannukset."
Sane myös muistuttaa, että lasten sairastelu on normaali osa lasten immuunijärjestelmän kehittymistä.
"Kukaan ei halua, että lapset sairastuvat vakavasti, mutta samalla on tärkeää, että he altistuvat lieville infektioille, jotta immuunijärjestelmä kehittyy normaalisti. Korona-aikana nähtiin ennakoidusti, että kontaktien väheneminen johti siihen, että infektiot eivät kadonneet, vaan ne palasivat entistä voimakkaampina myöhemmin", hän muistuttaa.
Tätä ei E3-hankkeessa Sanen mukaan todennäköisesti mietitty lainkaan.
Verde kirjoitti tutkimuksesta aiemmin syyskuussa 2024.
E3-hankkeen vastuuhenkilöitä yritettiin tavoittaa kommentointia varten tuloksetta. Hanke päättyi lokakuussa 2024.
