Ilmastopaneeli varoittaa: EU:n hiilinielut hupenevat – hiilidioksidin poisto ilmakehästä vaatii ripeitä toimia

Euroopan ilmastopaneelin tuore raportti korostaa hiilidioksidin poiston (CDR) merkitystä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja esittää suosituksia, joilla poistomenetelmien käyttöönottoa voidaan vauhdittaa.

Ilmastonmuutos aiheuttaa jo merkittäviä häiriöitä ekosysteemeille, infrastruktuurille sekä ruoka- ja energiaturvalle Euroopassa ja maailmalla.

EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja sen jälkeen nettonegatiivisia päästöjä, joissa hiilensidonta ylittää päästöt. Tämä edellyttää nopeita toimia, sillä EU:n luonnolliset hiilinielut, kuten metsät ja maaperä, ovat heikkenemässä, eivätkä teknologiset hiilen poistomenetelmät ole vielä laajamittaisessa käytössä.

Paneelin puheenjohtaja, professori Ottmar Edenhofer, haluaa kiirehtiä toimia.

"Jotta EU voi saavuttaa ilmastotavoitteensa, hiilidioksidin poistoa ilmakehästä on nopeasti lisättävä päästövähennysten rinnalla. Oikeilla kannustimilla voidaan nopeuttaa innovaatioita ja vahvistaa EU:n asemaa puhtaan teknologian tuottajana."

Raportti suosittelee, että EU:ssa asetetaan erilliset tavoitteet päästöille, tilapäisille hiilen poistomenetelmille, joita ovat esimerkiksi maankäytön hiilinielut, ja pysyville hiilen poistomenetelmille, joihin lukeutuvat muun muassa hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (DACCS). Tämä loisi selkeitä investointisignaaleja ja vauhdittaisi teknologista kehitystä.

"Hiilidioksidin poistomenetelmien kehittäminen vaatii selkeää ohjeistusta ja merkittäviä julkisia investointeja, jotta eri menetelmät saavuttavat tarvittavan teknologisen ja kaupallisen valmiuden. Tarkan seurannan ja kansalaisyhteiskunnan osallistamisen avulla voidaan varmistaa, että poistot tuottavat aidosti ilmastohyötyjä," sanoo professori Laura Diaz Anadon.

Raportti suosittaa, että pysyvät poistot integroidaan asteittain EU:n päästökauppajärjestelmään (ETS). Tämä mahdollistaisi, että pysyviä poistohankkeita voidaan rahoittaa päästökauppakrediittien kautta, kunhan niille asetetaan tiukat kestävyyskriteerit.

Paneelin mukaan tämä voi tarjota kustannustehokkaan keinon tasapainottaa päästövähennyksiä ja poistotoimia, mutta edellyttää vahvaa sertifiointikehystä ja valvontaa. Lisäksi raportissa esitetään ns. laajennettu päästövastuu, jossa nykyiset päästöjen aiheuttajat velvoitettaisiin osallistumaan tulevien poistojen rahoittamiseen.

EU:n hiilinielujen kapasiteetti on heikentynyt liiallisten hakkuiden, metsäpalojen, kuivuuden ja tulvien seurauksena. Paneeli suosittelee uusia hinnoittelumekanismeja, joilla kannustetaan maanomistajia sitomaan hiilidioksidia ja asetetaan hintasignaaleja maankäytöstä syntyville päästöille.

"Tällä hetkellä EU:n maankäyttöpolitiikka ei ole riittävän hyvin linjassa ilmasto- ja kestävyystavoitteiden kanssa. Älykkäämmät kannustimet voisivat tuoda tarvittavaa rahoitusta hiilinielujen palauttamiseen ja ekosysteemien ilmastokestävyyden vahvistamiseen," professori Jette Bredahl Jacobsen toteaa.

EU:n ilmastopolitiikassa merkittäviä puutteita

Raportissa esitetään kaiken kaikkiaan yhdeksän suositusta, joilla EU voi varmistaa tehokkaan ja kestävän politiikan hiilidioksidin poistamiseksi ilmakehästä:

1. Asetetaan erilliset, sitovat tavoitteet päästövähennyksille, pysyville ja väliaikaisille poistomenetelmille.
2. Kehitetään tarkat seurantajärjestelmät, jotta varmistetaan, että poistot todella vähentävät ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.
3. Pysäytetään luonnollisten hiilinielujen hupeneminen ja integroidaan maankäytön sääntely paremmin EU:n ilmastotavoitteisiin.
4. Vauhditetaan innovaatioita lisäämällä rahoitusta ja kehittämällä markkinakannustimia uusille poistoteknologioille.
5. Rakennetaan CO₂-infrastruktuuria investoimalla siirto- ja varastointiverkostoihin erityisesti pysyvien poistomenetelmien tueksi.
6. Integroidaan pysyvät poistot EU:n päästökauppajärjestelmään tiukkojen ehtojen puitteissa.
7. Hinnoitellaan maatalouden ja metsien päästöt ja poistot luomalla taloudelliset kannustimet maankäytön hiilensidonnalle.
8. Otetaan käyttöön saastuttajan laajennettu vastuu, jolloin nykyiset päästöjen aiheuttajat maksavat tulevaisuuden poistotoimista.
9. Vahvistetaan EU:n ilmastohallintoa ja estetään hiilivuoto, jotta ilmastotoimet eivät jää kansallisten rajojen sisälle.

Hiilinielut on palautettava osaksi ilmastoratkaisua

Luonnolliset hiilinielut, kuten metsät, maaperä ja kosteikot, ovat keskeisiä hiilidioksidin sitomisessa, mutta niiden kapasiteetti heikkenee ilman aktiivisia toimia. Raportti painottaa, että ilman hiilinielujen elvyttämistä EU ei voi saavuttaa ilmastotavoitteitaan.

Luonnollisten hiilinielujen elvyttämiseen esitetään muun muassa seuraavia keinoja:

• Metsien hoidon parantaminen ja hakkuiden vähentäminen.
• Turvemaiden ennallistaminen ja kosteikkojen suojelu.
• Peltomaiden hiilensidonnan edistäminen esimerkiksi agroekologisin menetelmin.
• EU:n maankäyttöpolitiikan ja ilmastotavoitteiden parempi yhteensovittaminen.

Raportin mukaan on tärkeää varmistaa, että poistot eivät vie huomiota päästövähennyksiltä, vaan täydentävät niitä. Hiilinielujen ja teknologisten poistomenetelmien yhdistelmä on paras tapa varmistaa, että EU saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.