Kesko ja S-ryhmä takovat vahvaa tulosta - työntekijöiden tilanne historiallisen heikko
Kesko ja S-ryhmä julkaisivat jälleen vahvat tulosluvut vuodelle 2024, mutta kaupan alan hyvä tulos ei näy työntekijöiden palkoissa. Kaupan alan työntekijöiden taloudellinen tilanne on historiallisen heikko, ja ammattiliitto vaatii selkeästi inflaation ylittäviä palkankorotuksia.
Kesko teki vahvan tuloksen jälleen vuonna 2024 ja ennakoi vielä parempaa liikevoittoa alkaneelle vuodelle. Vähittäiskaupan menestyksen kuuluu näkyä myös työntekijöiden ansiotasossa, kertoo Palvelualojen ammattiliitto PAM tiedotteessaan.
Helmikuun alussa julkaistun Keskon tilinpäätöstiedotteen mukaan vuoden 2024 liikevaihto oli 11 920,1 miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto 650,1 miljoonaa euroa.
Lähivuosinakin Kesko on ollut taloudellisesti menestyksekäs: vuonna 2022 vertailukelpoinen liikevoitto oli 815,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 se oli 712,0 miljoonaa euroa. Yhtiön liikevaihto on pysynyt vakaana, ja Kesko on pystynyt ylläpitämään vahvaa kannattavuutta haastavassakin markkinatilanteessa. Yhtiön tiedotteen mukaan vertailukelpoisen liikevoiton ennakoidaan paranevan vuonna 2025.
Luvuissa ei näy kauppiaiden tekemä voitto.
Myös S-ryhmä julkaisi helmikuussa vuoden 2024 tuloksensa, joka osoittaa vahvaa kannattavuutta. Konsernin kokonaismyynti vuonna 2024 oli 14,3 miljardia euroa ja liiketulos 499 miljoonaa euroa. Liiketuloksessa oli 11,7 prosenttia kasvua edellisvuoteen verrattuna.
Sekä S-ryhmän että Keskon tulosjulkaisut osoittavat, että kaupan ala on pystynyt takomaan hyvää tulosta, vaikka viime vuosia on varjostanut kova inflaatio ja ostovoiman heikkeneminen. Tämä kertoo siitä, että toimijat ovat pystyneet siirtämään nousseita kustannuksia hintoihin, mikä on varmistanut niiden taloudellisen vakauden.
Suomalaiset ruokakaupat ovat maailman kannattavimpia
Kaupan alan vahva kannattavuus ei ole sattumaa, vaan seurausta erityisesti markkinoiden keskittymisestä.
Ylen haastatteleman työelämäprofessori Arhi Kivilahden mukaan Kesko on maailman kannattavin ruokakaupan yritys. Muutkin suomalaiset päivittäistavaraketjut menestyvät kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen hyvin. Esimerkiksi Keskon liiketulos päivittäistavarakaupassa oli 7 prosenttia liikevaihdosta, kun taas Ruotsin suurimman kauppaketjun ICA:n kannattavuus jäi alle neljän prosentin.
Kivilahden mukaan Kesko ja S-ryhmä ovat vahvistaneet asemaansa vuosikymmenten aikana tehdyillä strategisilla valinnoilla, kuten kilpailijoiden eliminoinnilla ja hankintaketjujen tehostamisella. Suomalaisen ruokakaupan rakenne on poikkeuksellisen keskittynyt, ja tämä on mahdollistanut korkeiden katteiden ylläpitämisen myös vaikeina aikoina.
Viime vuonna Kesko maksoi osinkoja 358 miljoonaa euroa, ja S-ryhmän asiakasomistajille maksettiin bonuksia 453 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan työntekijöiden taloudellinen tilanne on ennennäkemättömän heikko. Jos päivittäistavarakaupalla menee hyvin, miksi työntekijöiden taloustilanne ei heijasta samaa kehitystä?
Kaupan vahva tulos ei näy työntekijöiden palkoissa
Erityisesti päivittäistavarakauppa on onnistunut pitämään myyntinsä ja kannattavuutensa viime vuosina vahvalla tasolla, vaikka inflaatio ja julkisen talouden leikkaukset ovat koetelleet kuluttajien ostovoimaa.
Yritysten kannattavuudesta huolimatta palkkakehitys kaupan alalla ei ole ollut yhtä ripeää kuin muilla toimialoilla.
"Kaupan alan palkkakehitys on tutkimuslaitos Laboren tarkastelussa jäänyt viime vuosina tasaisesti jälkeen teollisuuden ja koko yksityisen sektorin keskiarvoista", huomauttaa PAMin pääekonomisti Olli Toivanen.
Toivanen arvioi, että kotimaisen kaupan vakaa taloudellinen asema ja kohenevat näkymät antavat yrityksille mahdollisuuden panostaa työntekijöidensä palkkakehitykseen.
Kaupan alan menestys perustuu tuhansien työntekijöiden päivittäiseen työhön. Asiakaspalvelu, tuotteiden hyllytys ja logistiikkaketjujen hallinta ovat kriittisiä osia vähittäiskaupan menestystarinaa.
PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne katsoo, että osa yritysten menestyksestä kuuluu ansaitusti työntekijöille.
"Yrityksen menestys ei synny itsestään – se on työntekijöiden ja heidän päivittäisen panoksensa ansiota. On oikeudenmukaista, että osa tästä menestyksestä kuuluu myös heille, eikä ainoastaan yrityksen omistajille."
Työntekijöiden taloustilanne historiallisen heikko
Palvelualojen ammattiliitto PAMin helmikuussa julkaisema suhdannebarometri kertoo karua kieltä työntekijöiden tilanteesta.
Kaupan alalla työskentelevistä vastaajista vain 4,0 prosenttia ilmoitti oman taloudellisen tilanteensa parantuneen viimeisen kolmen kuukauden aikana – osuus on pienin koko suhdannebarometrin yli kymmenvuotisessa historiassa. Samalla peräti 41,3 prosenttia vastaajista koki oman taloudellisen tilanteensa heikentyneen.
"Palkankorotuksille on nyt sekä taloudelliset että oikeudenmukaiset perusteet", toteaa Kalliorinne.
"Kaupan alan työntekijät tarvitsevat nyt konkreettisia toimenpiteitä ostovoimansa parantamiseksi, eikä työnantajapuolen vetoaminen taloudelliseen epävarmuuteen ole perusteltua juuri julkaistujen tulosten perusteella."
PAMin pääekonomisti Olli Toivanen korostaa, että selkeästi inflaation ylittävät palkankorotukset ovat välttämättömiä paitsi työntekijöiden toimeentulon, myös palvelualojen myynnin näkökulmasta. Palkankorotukset tukisivat siis myös ostovoimaa ja talouskasvua.
"Riskinä on, että turhalla palkkamaltilla pitkitetään ostovoiman kurjuuden kierrettä", Toivanen kuvaa.
