Onko Trump tyhmä?
Tyhmyys ei ole vain haukkumasana vaan määriteltävissä oleva ilmiö – ja Trump täyttää sen tunnusmerkit. Miehen kognitiiviset kyvyt, tietämättömyys ja haluttomuus oppia tekevät hänestä harvinaisen huonosti informoidun johtajan, jonka päätökset perustuvat mielijohteisiin, kirjoittaa Andrei Sergejeff.
Onko Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tyhmä? Ennen kun vastaan tähän, muistutan kahdesta asiasta.
1) "Tyhmä" ei ole mikään ontto haukkumasana, jota voi mielin määrin heitellä sinne tänne. Sanalla on oikeasti merkitys. Tyhmyys tarkoittaa, että ihmisellä on puutteellinen kyky hahmottaa todellisuutta ja sen vaikutussuhteita. Tyhmä ihminen ei opi, ei pysty ratkaisemaan ongelmia, ei käyttäytymään kussakin tilanteessa järkevällä tavalla eikä ymmärrä abstrakteja käsitteitä.
2) Kaikki Trumpin älynlahjojen arviointiin tarvittava todistusaineisto on helposti saatavilla. Trump on ollut 1980-luvulta lähtien julkisuuden henkilö. Hän on jopa ollut kerran aiemmin Yhdysvaltojen presidentti. Tuhannet ihmiset ovat tavanneet hänet. Hänen ajatuksensa ja toimintansa on erittäin hyvin dokumentoitu.
Ei siis ole olemassa mitään salattua Trumpia, joka 78-vuotiaana paljastaisi jotain yllättäviä kykyjä, joista aiemmin ei ole ollut merkkejä.
Kuinka tyhmä Trump sitten on? Vastaus on, että todella tyhmä.
Trumpin kielellinen ilmaisu on rehellinen ikkuna hänen kognitiivisiin kykyihinsä. Hän puhuu englantia yläasteikäisen tasolla. Asioilla ei ole yhteyksiä eikä seurauksia, vaan teemat pyörivät ja pulpahtelevat kuin pallot pallomeressä. Abstrakteja käsitteitä hän ei vaikuta ymmärtävän.
Kirjassa A Very Stable Genius: Donald J. Trump's Testing of America (2020) kuvataan, miten Trump ensimmäisellä kaudella yritti lukea Yhdysvaltojen perustuslakia televisio-ohjelmaa varten. Hän oli itse saanut valita kohdan, mutta siitä huolimatta vanha ja mutkikas englanti oli hänelle liikaa. Perustajaisien abstrakti ja elegantti ajattelu oli täysin hänen hengenlahjojensa tavoittamattomissa. Perustuslain lukuharjoitus päättyi raivoamiseen.
Trump ei myöskään tiedä mistään mitään. Jopa Yhdysvaltojen oma historia on hänelle käytännössä musta aukko.
Kun Trump vieraili Pearl Harborissa, läsnäolijat ymmärsivät ällistyksekseen, että hän ei oikeastaan tiennyt, mitä siellä oli tapahtunut. Trump muisti, että Pearl Harborissa oli käyty jokin merkittävä taistelu, mutta ei mitään sen yksityiskohtasiempaa. Japanin hyökkäys, USA:n liittyminen maailmansotaan ja lopulta atomipommin pudotus oli kaikki liian korkeaa yleissivistystä hänelle.
Luonnollisesti Trumpin tietämättömyys tekee hänen kanssaan keskustelusta hyvin vaikeaa kansainvälisen politiikan näyttämöllä. Ja hänen tietopohjansa ohuus järkyttää jopa kaiken nähneitä poliitikkoja.
Tästä yksi esimerkki on Trumpin ja silloisen Yhdysvaltain ulkoministerin Rex Tillersonin valtiovierailu Intiaan. Trump onnistui möläyttämään pääministeri Narendra Modille, että eihän Intialla sentään ole yhteistä rajaa Kiinan kanssa. Yhteistä rajaa mailla on 3 500 kilometriä.
Modi on miljardin asukkaan ydinasevallan johtaja eikä hämmenny helposti. Yhdysvaltojen presidentin möläytyksen jälkeen hän näytti kuitenkin sekunnin verran kuin krikettimailalla kalautetulta. Tillerson otti häneen katsekontaktin ja viestitti pienillä ilmeillä, että “juu, se on oikeasti noin tyhmä”. Trump ei tietysti huomannut mitään, vaan jatkoi itsetyytyväisiä horinoitaan.
Toki Trumpilla on useimmissa asioissa pääsy maailman parhaaseen tietoon, mutta hän kieltäytyy päättäväisesti ottamasta sitä vastaan. Varsinkin yritykset opettaa Trumpille kansainvälisen politiikan perusteita päättyivät ensimmäisellä presidenttikaudella aina lyhyeen. Usein lopputulos oli raivokohtaus, jossa Trump kirjaimellisesti huusi, ettei hänelle pidä tulla mitään opettamaan, koska hän tietää asiat paremmin kuin kukaan.
Trump on siis tyhmä, mutta sen lisäksi hän on erittäin vaikeasti ohjailtava.
Hänen hölmöimpiä ideoita voidaan jonkin aikaa padota, mutta ennemmin tai myöhemmin hän toimii päähänpinttymiensä mukaisesti.
Andrei Sergejeff
Kirjoittaja on tietokirjailija ja vihreä kaupunginvaltuutettu
Haluatko kirjoittaa Verden uuteen ulkopolitiikkaa käsittelevään kolumnisarjaan Maailmanpolitiikan äärellä? Laita viestiä: toimitus@verdelehti.fi.