Kaupungin kaavoitus kaipaa kohtuullistamista
Helsingin kaavoitus huolestuttaa asukkaita, erityisesti lähiluonnon säilyminen ja rakentamisen mittakaava. Uudisrakennukset eivät saa heikentää viihtyvyyttä tai yksipuolistaa asukaskantaa. Kaupungin tulee kuunnella asukkaita ja varmistaa vetovoimainen kaupunkikehitys, kirjoittaa Eero Yrjö-Koskinen.
Olen viime viikkojen aikana tavannut satoja äänestäjiä. Mikään muu aihe ei ole noussut yhtä voimakkaasti esille kuin kaupunkilaisten huoli Helsingin kaavoituksesta ja sen vaikutuksista asuinalueiden viihtyvyyteen.
Olen hyvin tietoinen Helsingin väestönkasvusta, joka on ollut 10 000 uuden asukkaan luokkaa vuosina 2023 ja 2024. Heidän asuttamisensa ja asumiskustannusten hillitseminen vaativat myös lisärakentamista. Rakentamisen tapa ja mittakaava jakavat kuitenkin voimakkaasti mielipiteitä.
Olen myös tietoinen kaupunkirakenteen tiivistämisen tarpeesta, joka on perusteltua muun muassa ympäristönäkökulmasta. Olen kuitenkin hämmästellyt Keski-Pasilan ja Kruunuvuorenrannan massiivisia uudisrakennuksia, jotka eroavat selvästi kaupungin yleisestä rakennuskannasta.
Katajanokanrantaan suunnitellaan puolestaan kolmea uutta rakennusta, joihin kaavaillaan 2000 uutta asukasta. Toteutuessaan ne muodostaisivat muurin meren ja olemassa olevien asuinrakennusten väliin, mikä heikentäisi asuinalueen yleistä viihtyvyyttä.
Toivoisin kohtuutta kaavoituksen mittakaavaan siellä, missä lisärakentaminen on tarpeen. Se on lähtökohta, jotta varmistetaan, että rakentamisen kohteena olevat asuinalueet säilyvät vetovoimaisina asukkaiden tulotasosta riippumatta.
Äänestäjien kannalta herkin asia on kuitenkin lähiluonnon säilyttäminen. Puistikot, kalliot ja lähimetsät ovat kaupunkilaisille elintärkeitä henkireikiä, jotka pitää säilyttää koskemattomina. Ne tarjoavat asukkaille mahdollisuuden hengähtää myös sellaisilla alueilla, joissa muu luonto ei ole helposti saavutettavissa.
Viesti on nyt ilmeisesti tiedostettu myös Helsingin johdossa. Kaupunkiympäristön hallinnonala järjesti keskiviikkona 26. helmikuuta erinomaisen katsauksen kaupungin tulevista rakennussuunnitelmista. Lähiluonnon merkitys oli niissä mielestäni hyvin huomioitu. Samaa toivoisin myös rakentamisen mittakaavasta: liiallinen rakennusmassa voi pilata asumisviihtyvyyden ja johtaa asukaskannan yksipuolistumiseen.
Monet rakennussuunnitelmat ovat vielä viimeistelyä vailla. Toivon, että kuntalaisten palaute otetaan niissä asianmukaisesti huomioon. Viihtyvyyden säilyminen on kaikkien yhteisessä intressissä.
Eero Yrjö-Koskinen
Pitkäaikainen ympäristövaikuttaja ja vihreiden ehdokas kuntavaaleissa Helsingissä
Korjaus 8.3.2025 klo 16.50: Yrjö-Koskisen titteli vaihdettu. Hän on entinen, ei nykyinen IEEP:n (Institute for European Environmental Policy) toiminnanjohtaja.
