Voimistuvien hellejaksojen tuoma kuumarasitus tuo uuden muuttujan lisää jo entuudestaankin vaikeaan kaupunkisuunnittelun yhtälöön. Etenkin, kun ratkaisun pitää toimia talvellakin. Lämpösaarekeilmiön pahenemista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista laajemminkin pohtivat Kuuma kaupunki -juttusarjan viimeisessä osassa vihreät toimijat.
Liiallinen ja huonosti suunniteltu kaupunkirakenteen tiivistäminen johtaa muiden haittojen lisäksi lämpösaarekeilmiön voimistumiseen, katsoo arkkitehti, tekniikan tohtori Harri Hautajärvi. Ongelma korostuu lisääntyvien hellejaksojen myötä. Ilmastotekijöiden huomioon ottamisessa on ristikkäisiä paineita. Asumme yleensä samoissa asunnoissa kesät ja talvet.
Kaupunkirakenteen vaikutus ilmastonmuutoksen hallintaan ja siihen sopeutumiseen on olennainen, samoin keskustelu asutuksen keskittymisestä ja erityisesti Helsingin kasvusta. Ratkaisu Helsinginkään ongelmiin ei kuitenkaan ole Helsingin kasvun lopettaminen. Mutta oleellista on, miten Helsinki kasvaa.
Kohti kauniimpaa kaupunkia on herkullinen teos. Analyysin kohteena on nykyarkkitehtuuri ja sen aiheuttamat kielteiset muutokset ympäristössämme. Kaltaisestani rumasta rakentamisesta ahdistuneesta maallikosta useimmat kirjan havainnoista ja väittämistä ovat osuvia ja suorastaan riemastuttavia
Kaupungit houkuttelevat luovia osaajia kuin kukka mehiläistä. Miellyttävä asuinympäristö ja monipuoliset palvelut vetävät puoleensa. Kulttuuritarjonta on aina ollut vahva vetovoimatekijä kaupungeille.
Funktionaalisessa kaupunkirakenteessa asuminen, työpaikat, kauppa ja harrastukset ovat sijoitettu omille alueilleen. Liikkuminen paikasta toiseen voi kuitenkin kuluttaa paljon aikaa päivittäisestä elämästä. Tämä oli joskus perusteltua, mutta aika on mennyt sen ohi. Aidossa viidentoista minuutin kaupungissa kaikki toiminnot ovat sekaisin toistensa lomassa.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon