Valkoposkihanhet viihtyvät hanhipelloilla
Tuoreen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että valkoposkihanhien rauhoitusalueiden ja karkotusalueiden hyödyntäminen yhdessä voi auttaa lieventämään konfliktia ihmisten ja hanhien välillä. Hanhet näyttäisivät suosivan laiduntamista niille varatuilla hanhipelloilla.
Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijaryhmä tutki valkoposkihanhien laiduntamiskäyttäytymistä Pohjois-Karjalassa. Tällä alueella hanhien laiduntaminen pelloilla aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vahinkoja viljelijöille.
Suomessa luonnonsuojelulailla ja kansainvälisin sopimuksin rauhoitettu valkoposkihanhi aiheuttaa suurimman osan kaikkien rauhoitettujen lajien aiheuttamista maatalousvahingoista. Suomen valtio maksaa viljelijöille vuosittain jopa 4 miljoonaa euroa korvauksia hanhien aiheuttamista vahingoista.
"Suurin osa näistä korvauksista maksettiin Pohjois- ja Etelä-Karjalaan, jotka ovat tärkeitä maidontuotantoalueita. Tämä heijastaa konfliktin paikallista keskittyneisyyttä. Tarvitsemme tehokkaita keinoja ennakoivaan lieventämiseen ja menetelmiä vahinkojen minimoimiseksi", kertoo professori Jukka Forsman Luonnonvarakeskuksesta.
Hanhipellot ja karkoituspellot
Yksi mahdollinen ratkaisu on hanhipeltokonsepti, joka koostuu hanhille varatuista pelloista ja karkotusalueista, joilta hanhia ajetaan pois. Konseptin ideana on keskittää hanhien laiduntaminen ja vahingot tietyille alueille, ja suojella samalla tärkeitä viljelyalueita muualla. Viljelijät ja viranomaiset määrittelevät yhdessä suoja- ja karkotuspeltojen sijainnin ja koon.
Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat jakoivat pellot kolmeen luokkaan: suojapelloiksi, karkotuspelloiksi ja normaaleiksi viljelypelloiksi, joilla ei tehty hanhien hallintatoimenpiteitä. Tutkimuksessa hanhia karkotettiin pyydystämällä ja hanhet varustettiin GPS-lähettimillä, joiden avulla voitiin seurata niiden elinympäristön käyttöä.
Tutkimustulokset osoittavat, että useissa tilanteissa yksittäiset valkoposkihanhet suosivat laiduntamista hanhipelloilla verrattuna muihin peltotyyppeihin. Myös karkotuspeltoja käytettiin odotettua vähemmän, mikä viittaa siihen, että karkotustoimenpiteet vähentävät tehokkaasti hanhien laiduntamista.
"Suojapeltojen vaikutusta laiduntavien hanhien paikanvalintaan on yleensä arvioitu hanhien lukumäärän tai vahinkokustannusten perusteella. Tähän asti emme kuitenkaan ole tienneet yhtä tärkeää asiaa: miten yksittäiset hanhet käyttäytyvät suojapeltojen, karkotuspeltojen ja muiden peltojen muodostamassa verkostossa", sanoo Turun yliopiston professori Toni Laaksonen.
Yhteistyö viljelijöiden kanssa tärkeää
"Paikallisten viljelijöiden tietämys on korvaamatonta, kun pyritään lieventämään valkoposkihanhien ja ihmisten välistä ongelmatilannetta. Tutkimuksessamme suojapellot ja karkotusalueet perustettiin alueille, joilla hanhet ovat pitkään laiduntaneet runsaslukuisina", sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, Turun yliopiston tutkijatohtori Martin Seltmann.
Tutkimuksen mukaan sidosryhmien tietämyksen hyödyntäminen ja hyvin suunniteltujen suojapeltojen ja karkotusalueiden koordinoitu käyttö voivat auttaa viljelijöitä varautumaan ennakolta odotettuihin vahinkoihin, ja myös vähentämään hanhien laidunnuksen aiheuttamia kustannuksia.
Tutkimus on julkaistu Journal of Applied Ecology -lehdessä.
