Suomalaiset luottavat mediaan, mutta poliittisuus jakaa kansaa - sensaatiohakuisuus ja pinnallisuus ärsyttää

Johanna Kohvakka

Luottamus kotimaiseen mediaan on säilynyt korkealla, mutta kansalaisten käsitykset median puolueettomuudesta ja vallankäytöstä jakautuvat. Tuoreen arvo- ja asennetutkimuksen mukaan erityisesti poliittinen tausta vaikuttaa siihen, miten mediaa arvioidaan.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) syksyllä 2024 tekemä laaja kyselytutkimus osoittaa, että vaikka enemmistö suomalaisista luottaa perinteisiin tiedotusvälineisiin, moni kokee median vinoutuneeksi, pinnalliseksi ja vallankäytöltään ongelmalliseksi. Samalla korostuu pitkäaikainen epäluottamus poliitikkoja kohtaan.

Suomalaiset pitävät Yleisradiota luotettavimpana uutislähteenä: peräti 76 prosenttia kokee Ylen uutisten välittävän totuudenmukaista kuvaa Suomen ja maailman tapahtumista. Suomen Tietotoimisto STT (69 %) ja MTV Uutiset (65 %) saavat niin ikään vahvat luottamusarviot. Helsingin Sanomien uutisointia pitää totuudenmukaisena 61 prosenttia vastaajista.

Suhde mediaan heijastaa poliittisia jakolinjoja

Mediaan suhtautumisessa korostuu poliittinen jakautuneisuus. Esimerkiksi Ylen uutisointia pitää vasemmistolaisesti painottuneena 40 prosenttia suomalaisista ja perussuomalaisten kannattajista jopa 78 prosenttia. Helsingin Sanomien kohdalla näkemykset jakautuvat molempiin suuntiin: kolmasosa pitää lehteä vasemmistolaisena ja neljäsosa oikeistolaisena.

Oletettavasti monilla on taipumus havaita poliittista painotusta silloin, kun media esittää omien näkemysten vastaista sisältöä.

Näkemys median puolueellisuudesta ei kuitenkaan ole valtavirtaa. Esimerkiksi STT:n uutisointia pitää poliittisesti neutraalina 60 prosenttia vastaajista. Laajasta luottamuksesta huolimatta vain 30 prosenttia suomalaisista arvioi, että kotimaiset tiedotusvälineet käsittelevät yhteiskunnallisia asioita puolueettomasti ilman toimittajien poliittista vaikutusta.

Tutkimuksen mukaan median luotettavuusarviot noudattavat samoja sosiotaloudellisia jakolinjoja kuin aiemmissakin tutkimuksissa. Johtavassa asemassa olevat ja korkeasti koulutetut luottavat mediaan muita enemmän. Sen sijaan mediaan kriittisesti suhtautuvat ryhmät – kuten perussuomalaisten kannattajat – eivät juuri luota myöskään virkamiehiin tai poliitikkoihin.

Mediaa pidetään laadukkaana mutta pinnallisena vallankäyttäjänä

Kansalaisilla on kaksijakoinen suhde median laatuun. Vaikka suomalaista mediaa pidetään kansainvälisesti vertaillen laadukkaana ja journalistisesti korkeatasoisena, samaan aikaan suurin osa kokee sen myös liian viihteellistyneeksi. Enemmistö (63 %) arvioi median pinnallistuneen liiaksi, ja 67 prosenttia katsoo sen korostavan sensaatioita asiakysymysten kustannuksella.

Kriittisimmät arviot kohdistuvat siihen, miten media käsittelee uutisaineistoa. Kansalaisista 70 prosenttia arvioi, että media pitää juttujen myyvyyttä niiden asiasisältöä tärkeämpänä. Vaikka tämä arvio on hieman lieventynyt vuodesta 1998, ilmiö koetaan yhä olennaiseksi ongelmaksi.

Median rooli vallankäyttäjänä tunnistetaan laajasti: kaksi kolmesta (67 %) pitää mediaa merkittävänä vallankäyttäjänä. Perussuomalaisten äänestäjät suhtautuvat median valtaan erityisen kriittisesti – 72 prosenttia heistä kokee, että media toimii liiaksi "tuomarin roolissa", ja 65 prosenttia pitää sitä herkkähipiäisenä arvostelulle.

Moni suomalainen kokee, että toimittajat ohjaavat liikaa yleistä mielipidettä. Tätä mieltä on 45 prosenttia vastaajista, mutta arviot ovat aiempiin vuosiin verrattuna maltillisempia. Lievempiäkin näkemyksiä esiintyy: 33 prosenttia ei näe toimittajien vaikutusvaltaa liian suurena.

Median rooli poliittisten vallankäyttäjien tarkkailijana tunnistetaan selvästi. Yli puolet (59 %) suomalaisista pitää poliitikkojen julkista kritiikkiä osoituksena demokratian toimivuudesta. Vain 29 prosenttia arvioi, että media kohtelee poliitikkoja usein epäasiallisesti tai vihamielisesti.

Poliitikkojen jakamaan tietoon ei luoteta

Kysely kertoo myös pysyvästä erosta median ja politiikan uskottavuudessa. Vaikka 63 prosenttia kansalaisista luottaa sanomalehdistön tarjoamaan tietoon ja 64 prosenttia pitää myös radion ja television välittämää tietoa luotettavana, poliitikkojen antamaan tietoon luottaa vain 21 prosenttia.

Epäluottamus poliitikkojen välittämään tietoon on ollut suomalaisten asennoitumisen perusasetus pitkällä aikavälillä. Aikasarjassa havaitaan kuitenkin kaksi poikkeusta: toinen keväällä 2020 koronapandemian alkaessa ja toinen keväällä 2022, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa ja Suomen turvallispoliittinen tilanne oli epäselvä. Molemmissa tapauksissa oli kyse niin sanotusta lippujen ympärille kokoontumisen ilmiöstä, jossa kansalaisten luottamus vallitsevaan poliittiseen johtoon äkillisesti kasvaa akuutissa kriisitilanteessa.

Media näyttäytyy kansalaisille politiikan vastavoimana – instituutiona, joka tarjoaa riippumatonta tietoa tilanteissa, joissa poliittiset viestit herättävät epäluuloa. Vaikka politiikka on välttämätön osa demokratiaa, sen julkisuuskuva nojaa vahvasti siihen, miten media sen toimia esittää. Tämä tekee toimittajien roolista entistä painavamman kansalaisten maailmankuvan muotoutumisessa – ja korostaa tarvetta journalistiselle vastuullisuudelle, läpinäkyvyydelle ja tasapuolisuudelle.

Media kehittynyt huonompaan suuntaan

Vaikka arviot median toiminnasta ovat kohentuneet monilla mittareilla 1990-luvulta, kansalaisten kokemus median viimeaikaisesta kehityksestä on ristiriitainen. Vain 16 prosenttia suomalaisista arvioi median kehittyneen parempaan suuntaan viime vuosina – ja 39 prosenttia on asiasta eri mieltä.

Tutkimuksen perusteella kotimaisen median suurin vahvuus on sen perusluotettavuus, mutta suurin haaste on kyvyssä vastata kansalaisten toiveisiin puolueettomuudesta, asiakeskeisyydestä ja vähemmän kaupallisuuteen taipuvasta sisällöstä. Toimittajien rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa pysyy keskeisenä – mutta kansalaisten luottamuksen voittaminen vaatii jatkossa yhä enemmän tasapainoa, läpinäkyvyyttä ja vastuun kantamista.