Maanomistajille korvausta soiden ennallistamisesta
Nyt ensimmäistä kertaa Suomessa yritys maksaa yksityiselle maanomistajalle siitä, että tämä ennallistuttaa suonsa ja suojelee sen omaksi yksityiseksi suojelualueeksi. Ainutlaatuisen järjestelyn tavoitteena on hyödyttää sekä luontoa että maanomistajaa.
Yksityinen luonnonsuojeluyhtiö Hiilipörssi Oy aloitti maaliskuun alussa maksamaan yksityisille maanomistajille korvauksia soiden ennallistamisesta. Hiilipörssi pyrkii hillitsemään ojitettujen soiden laajoja ympäristöhaittoja ja parantamaan luonnon tilaa. Näihin tavoitteeseen yritys rohkaisee maanomistajia nyt käteiskorvauksilla.
"Valtion rahoitus luonnonsuojeluun on vähentynyt. Halusimme luoda mallin, josta hyötyvät kaikki: luonto, ihmiset ja talous. Myös edelläkävijäyritykset etsivät mahdollisuuksia luontotekoihin hyvittääkseen toiminnastaan aiheutuneita haittoja", toteaa yhtiön perustajaosakas, suoasiantuntija FT Risto Sulkava.
Varansa Hiilipörssi kerää myymällä verkkosivuillaan todennettavia luontotekoja, kuten soiden hiilivarastojen turvaamista, luonnon monimuotoisuuden palauttamista ja parempaa vesistöjen tilaa.
Mitä isompi ennallistettu alue, sitä suurempi korvaus hehtaarilta
Kannustaakseen mahdollisimman laajoihin ennallistusaloihin ja suotuisiin ympäristövaikutuksiin, hehtaariperusteinen korvaus nousee maa-alan kasvaessa.
Esimerkiksi jos maanomistajalla A on 20 hehtaaria heikosti tuottavaa kitumaata ja 10 hehtaaria metsämaata eli yhteensä 30 hehtaaria ennallistettavaa aluetta, hänelle korvataan 68 euroa kitumaahehtaarilta ja 221 euroa metsämaahehtaarilta. Jos hän taas houkuttelee ennallistukseen mukaan naapurinsa ja hankkeen kokonaisala kasvaa yhteensä 100 hehtaariin, korvaus maanomistaja A:n omistamasta kitumaa-alasta kasvaa 86 euroon hehtaarilta ja 267 euroon metsämaahehtaarilta.
"Koska lähes aina suolla on useampi omistaja, suojelukorvaus toivottavasti nopeuttaa maanomistajien yhteistyötä ja hyvien kohteiden päätymistä ennallistukseen", sanoo Hiilipörssin toimitusjohtaja Heikki Susiluoma.
Korvausjärjestelmä ottaa huomioon myös puuston kasvun alueella, minkä ansiosta puustoisemmalle metsikköalueelle maksetaan suurempaa korvausta. Poistettavan puuston rahallinen tuotto tulee maanomistajalle.
Potentiaalia ennallistamiseen on, sillä Suomessa arvioidaan olevan noin 1–3 miljoonaa hehtaaria metsänkasvatuksen vuoksi ojitettua, mutta siinä epäonnistunutta suota.
Kuivatetut turvemaat voimistavat ilmastonmuutosta. Ne vapauttavat ilmastoa lämmittävää hiiltä, joka on sitoutunut turpeeseen. Ojitukset ovat myös kiihdyttäneet luontokatoa taannuttamalla maamme suolajistoa ja heikentäneet vesistöpäästöillään vesiemme tilaa.
Ennallistus avaimet käteen -periaatteella
Ennallistamisessa vesi palautetaan suolle tukkimalla ojat kaivinkoneella ja poistamalla puustoa kullekin kohteelle sopivalla tavalla. Poistettavasta puustosta maanomistaja saa nettomyyntitulot.
Ennallistustyön suunnittelee ja valvoo Hiilipörssin suoasiantuntija. Hän hoitaa omistajan puolesta lupabyrokratian viranomaisten kanssa ja etsii tarvittaessa ojien tukkimisesta ja puunkorjuusta vastaavan urakoitsijan. Töiden jälkeen ulkopuolinen asiantuntija käy tarkastamassa ennallistamisen tuloksen, ja tarpeen vaatiessa Hiilipörssi hoitaa korjaustoimet.
Kun ennallistamistyö on valmistunut, ennallistetulle suolle haetaan yksityisen suojelualueen rauhoituspäätös, jolla taataan, että suo säilyy vastaisuudessakin suona hyvine ympäristövaikutuksineen. Omistajalle suojelukorvaus maksetaan sitten, kun ELY-keskus on päättänyt suojelualueen perustamisesta.
"Korostettakoon, että suon omistus ei muutu. Suo säilyy suojeltunakin omistajallaan", sanoo Susiluoma.
Hiilipörssi syntyi vuonna 2018 Suomen Luonnonsuojeluliiton hankkeena, mutta eriytyi sittemmin omaksi yhtiökseen. Läpinäkyvyyttä edistääkseen yhtiö ylläpitää verkkosivuillaan suorekisteriä, jossa eritellään ennallistamiskohteet, joihin varoja on käytetty.
