Nämä ovat kaupunkisuunnitteluvaalit

Nämä vaalit ovat kaupunkisuunnitteluvaalit, ainakin Helsingissä. Kaikki kunnia sote- ja koulupalveluille, mutta niissä paikallisten päättäjien liikkuma-ala on valitettavan vähäinen.

Sen sijaan kaupunkisuunnittelusta Helsinki voi päättää mielensä mukaan. Lisäksi nyt tehtävät päätökset kantavat vuosisatojen päähän. Vaikka ajan myötä rakennuksia korvataan uusilla, asemakaavan määräämä kaupunkirakenne on ja pysyy.

Provencessa Ceasarin perustamassa kylässä nimeltä Saignon ei ole Ceasarin aikaisia taloja, mutta kadut ovat siinä, mihin ne 2000 vuotta sitten perustettiin, ja talot ovat samoissa paikoissa, mihin ensimmäiset talot 2000 vuotta sitten rakennettiin.

Vihreiden ansio Helsingissä on ollut käännös kohti tiivistä kaupunkirakennetta. Sanon ansio, vaikka kaikki eivät tiiviistä kaupungista pidäkään. Sen vastakohta, laajalle alueelle hajaantunut autokaupunki, ainakin on ympäristörikos.

Espoon tekeillä oleva yleiskaava on tästä ikävä esimerkki. Luontoa jää neliökilometreittäin hajanaisen pientalomaton alle. Ero Helsingin tapaan kaavoittaa on merkittävä.

Kaikki eivät halua asua tiiviissä kaupungissa, mutta ei kaikkien tarvitsekaan. Tiiviin kaupunkirakenteen kanssa seuraa hyvät palvelut ja toimiva joukkoliikenne. Tämä koplaus ei johdu suunnittelijoiden väärämielisyydestä. Palvelut eivät vaan menesty ilman asiakkaita.

Jos haluaa asua Helsingin seudulla väljästi rakennetussa kaupunginosassa, on mistä valita. Tiiviitä asuinalueita ja hyvää palvelutasoa on valitettavan vähän. Urbaaniin kaupunkiin olisi tulijoita. Parissakymmenessä vuodessa asuntojen hinnat Helsingin kantakaupungissa ovat nousseet suhteessa kehyskuntiin yli 60 prosentilla. Kehyskunnissa reaalihinnat ovat laskeneet yli 20 %.

Minun kaupunkirakenneihanteeni on tiivis mutta harva. Mitä rakennetaan, rakennetaan eurooppalaiseen tapaan tiiviisti, mutta asuinalueiden väliin jätetään kunnollisia viheralueita ja sopiviin paikkoihin lähiluontoa.

Vihreän kaupunkisuunnittelun tavoite tehdä tiivistä kaupunkia lähiluontoa säästäen tekee suunnittelusta vaikeata, mutta ei se mahdotonta ole. Suunnitteluun tarvitaan enemmän resursseja, mutta kaupunkisuunnittelu on halpaa verrattuna rakentamiseen.

Suuria voittoja on saatu. Haagassa Riistavuoren metsästä säästettiin merkittävä osa niin, että asunnot tulevat oikeastaan melumuuriksi Vihdintietä vasten. Vihreitä syytettiin lähes petoksesta, koska Vihdintien ratikalta vietiin näin matkustajia ja investoinnin järkevyys vaarantui. Riistavuoreen suunnitellut asunnot rakennetaan Pitäjänmäen teollisuusalueelle. Ne korvaavat moninkertaisesti Riistavuoresta karsitut.

Näin on tehty ennenkin. Kokoomuksen Kivinokkaan kaavailemat asunnot rakennettiin Herttoniemen teollisuusalueelle metroaseman viereen. Sinne tuli asukkaita moninkertaisesti verrattuna siihen, mitä Kivinokasta poistettiin.

Herttoniemen teollisuusalueella, kahden metroaseman välissä on yhä autoliikkeitä, jotka pitäisi siirtää jonnekin Kehä III:n varrelle ja kaavoittaa niiden tilalle asuntoja tuhansille ihmisille.

Internetin piti tehdä loppu kaupunkien kasvulle, mutta toisin kävi. Vuosituhannen vaihteessa alkoi suurkaupungistuminen, jossa ei muutettu enää vain maalta kaupunkeihin vaan pienistä kaupungeista suuriin kaupunkeihin. Suuri osa kasvavista elinkeinoista ei menesty kuin suurissa kaupungeissa, joissa on monipuoliset työmarkkinat ja riittävästi kysyntää erikoistuneille palveluille.

Suuriin kaupunkeihin ei tulla vain työn perässä vaan koska siellä on elämä, jollaista moni haluaa. Ei Kallioon työn takia muuteta.

Jotain Helsingin onnistumisesta kertoo se, että viikko sitten julkaistussa listassa Suomen sadasta parhaasta ravintolasta 67 oli Helsingissä, eikä yhtään Espoossa tai Vantaalla. Tämä ei kerro vain ravintoloista vaan kaupungin onnistumisesta laajemmin.

Kulttuuri on elinehto Helsingin kaltaiselle kaupungille, koska kulttuuri houkuttelee luovia asukkaita. Kun valtio on ajamassa suomalaista kulttuuria alas, kaupunkien on lisättävä omaa rahoitustaan kulttuurille.

Voidakseen tarjota asukkailleen hyvät palvelut, Helsingin on huolehdittava myös tuloistaan. Itsekkäästi toimien Helsinki voisi rohmuta alueelle paljon hyviä veronmaksajia, jolloin seudun muut kunnat joutuisivat vaikeuksiin. Niin ei pidä tehdä, mutta ei tässä toisaalta aivan naiivikaan pidä olla.

Aika hyvin vihreä kaupunkirakenne toimii tältäkin kannalta. Helsingissä asukkaiden keskitulot ovat nousseet nopeammin kuin seudun muissa kunnissa. Olisivat nousseet enemmänkin, mutta Helsinki on sosiaalista omaatuntoa kantaen tyytynyt tässäkin kohtuuteen.

Vihreä tavoite on sosiaalisesti vastuullinen menestyvä ja kukoistava kaupunki, jossa myös kulttuuri kukoistaa. Olemme hyvällä tiellä.