Laivayhtiöt velvoitetaan päästömaksuihin – ilmastonmuutokselle haavoittuvien maiden ajama hiilivero kariutui
Ensimmäistä kertaa historiassa merenkulun kasvihuonekaasupäästöille asetetaan maksujärjestelmä vuodesta 2028 alkaen, päätti IMO. Kompromissiratkaisu jäi kuitenkin kauas köyhien maiden toivomasta hiiliverosta, joka olisi tuonut rahoitusta ilmastokriisistä kärsiville alueille.
Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n kompromissipäätös velvoittaa laivayhtiöt maksamaan hiilidioksidipäästöistään vuodesta 2028 alkaen, kertoo Guardian.
IMO:n perjantainen päätös Lontoossa merkitsee historiallista muutosta: ensimmäistä kertaa merenkulun kasvihuonekaasupäästöille asetetaan kansainvälinen maksujärjestelmä. Uusien sääntöjen mukaan laivat joutuvat maksamaan hiildioksidipäästöistään, ja ne voivat myös käydä kauppaa päästöoikeuksilla keskenään. Tavoitteena on ohjata laivayhtiöitä siirtymään puhtaampiin energiamuotoihin sekä etsimään keinoja polttoaineen kulutuksen vähentämiseen.
Kompromissi jää kuitenkin kauas siitä, mitä köyhät ja pahiten ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät valtiot toivoivat. Kehittyvät maat kannattivat suoraa hiiliveroa, jonka tuotot – toiveissa jopa 60 miljardia dollaria vuodessa – olisi suunnattu ilmastokriisin vaikutuksista kärsivien maiden tukemiseen. Hyväksytyn mallin tuotto-odotus jää noin 10 miljardiin dollariin, ja varat käytetään pääasiassa puhtaampien ratkaisujen kehittämiseen, ei haavoittuvien maiden auttamiseen.
Biopolttoaineiden kysyntä todennäköisesti nousee
Saudi-Arabia, Yhdysvallat ja useat öljyntuottajamaat vastustivat veroa, ja Yhdysvallat vetäytyi kokonaan neuvotteluista presidentti Donald Trumpin vastustuksen myötä. EU vaihtoi viime hetkellä kantansa hiiliverosta päästökauppaan.
Päätös lisää todennäköisesti biopolttoaineiden kysyntää, mikä voi olla ympäristölle haitallista, varoittavat asiantuntijat. University College Londonin energian ja liikenteen apulaisprofessori Tristan Smith totesi päätöksen olevan valtava sysäys biopolttoaineille.
"Biopolttoaineet ovat todennäköisesti 85 prosentille laivastosta halvin tapa vähentää kustannuksia ensimmäisten viiden vuoden aikana. Se tarkoittaa kymmeniä miljoonia tonneja lisää kysyntää."
Biopolttoaineiden laajamittainen käyttö voi lisätä maankäyttöä ja viedä pinta-alaa ruoantuotannolta.
IMO:n omien tavoitteiden mukaan päästöjä pitäisi vähentää 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, mutta nykyinen linja johtaa vain noin 8 prosentin leikkaukseen. Sääntöjä aiotaan kiristää tulevaisuudessa, esimerkiksi nesteytetyn maakaasun (LNG) osalta.
Maailman suurimpia talouksia syytetään ilmastotavoitteiden vesittämisestä
Kehittyvät ja ilmastonmuutokselle haavoittuvat maat ilmaisivat syvän pettymyksensä IMO:n päätökseen, jota ne pitivät riittämättömänä vastauksena ilmastokriisin kiireellisyyteen. Monien saarivaltioiden edustajat pidättäytyivät lopullisessa äänestyksessä protestina.
Vanuatun ympäristöministeri Ralph Regenvanu syytti fossiilisia polttoaineita paljon käyttäviä maita ilmastotavoitteiden vesittämisestä.
"Tehdään selväksi, ketkä ovat hylänneet 1,5 asteen tavoitteen: Saudi-Arabia, Yhdysvallat ja niiden fossiililiittolaiset estivät edistyksen jokaisessa käänteessä."
Haavoittuvien maiden edustajat ilmoittivat jatkavansa taistelua kunnianhimoisempien toimien puolesta ennen sääntelyn lopullista hyväksymistä lokakuussa.
"Tulimme paikalle ilmastonmuutokselle haavoittuvimpina maina suurimman tarpeen ja selkeimmän ratkaisun – hiiliveron – kanssa. Ja mitä kohtasimme? Heikkoja vaihtoehtoja maailman suurimmilta talouksilta. He pyysivät meitä tyytymään vähempään, vaikka me menetämme eniten", sanoi Tuvalun liikenne- ja energiaministeri Simon Kofe.
Marshallinsaarten ilmastolähettiläs Albon Ishoda kiteytti tunnelman: "Tämä ei ole ohi. Tulemme vielä takaisin."
