Kiitos korona – nyt viimein puhutaan vammaisten perusoikeuksista

Oikeusasiamiehelle, Valviraan ja oikeuskanslerille on tullut satoja kanteluja eri koronatoimista. Valviraan on tullut lokakuuhun mennessä 99 kantelua ja 112 valvonta-asiaa, joista osa liittyy vierailukäytäntöihin.  Oikeuskanslerin virastoon on tullut kaikkiaan 378 erityyppistä kantelua. Oikeusasiamiehen toimisto puolestaan hukkuu kanteluihin, joita on tullut jo yli 700.

Syksyn myötä on tullut selväksi, että asumisyksiköissä asuvia vanhuksia ja vammaisia on kohdeltu lainvastaisesti.

Tuorein päätös tuli Itä-Suomen hallinto-oikeudesta viime viikolla (16.10. nro 20/1059/1). Oikeuden mukaan vierailukiellot eivät ole laillisia.  

Samaan on päätynyt mm. Helsingin hallinto-oikeus (10.9.2020, 20/0756/2), joka puntaroi asumisyksikössä asuvien aikuisten vammaisten oikeutta tavata läheisiään. Oikeuden päätöksessä syyskuulta todetaan, ettei tartuntatautilain 17 §:n nojalla voida oikeudellisesti sitovalla tavalla asettaa vierailukieltoja. Asiaa ei päätöksen mukaan muuksi muuta se, että sosiaali- ja terveysministeriö oli antanut asiaa koskevia ohjeita.

Hoiva- ja hoitolaitosten osalta apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on todennut, että sosiaali- ja terveysministeriön kevään ohjeistus antoi ymmärtää, että vierailukiellot perustuvat lakiin. Ilman lain määräystä vierailukieltoja ei voi määrätä.

Vammaisten asioita ajava lakimies Jukka Kumpuvuori on seurannut kehitystä keväästä asti ja kirjoitti jo toukokuussa 6.5. blogissaan, että vammaisten henkilöiden asumisyksikköjen vierailukielto vaikuttaa oikeudellisesti kyseenalaiselta. Syksyn myötä on käynyt ilmi, että hän oli oikeassa.

“Tämä on ollut vammaisille kova paikka. Suomi meni lukkoon ja nämä ihmiset jäivät lukkojen taakse. Asumisyksikköön ei päästetty vieraita eivätkä asukkaat päässeet käymään omaistensa luona”, Kumpuvuori toteaa.

Kumpuvuori ei säästele sanojaan ja perää oikeusvaltiota.

“Lakimiehenä ajattelen, että kaiken pitää perustua lakiin ja sitten yhtäkkiä! Tätä on perusteltu sillä, että suojelemme heikompia ja on vedottu tartuntatautilakiin. Paskapuhetta, nonsensepuhetta! Hallitus, joka puhuu noin, ei kuulosta oikeusvaltion hallitukselta.”

Kumpuvuoren mielestä myös vammaisjärjestöt ovat olleet turhan hiljaa asiasta. Hän ei aio olla hiljaa vaan valmistelee järjestökantelua Suomen valtion toiminnasta Euroopan sosiaalisten oikeuksien komiteaan. Mukana ei ole suomalaisia järjestöjä vaan kaksi eurooppalaista vammaisten itsenäistä elämää puolustavaa järjestöä.

Validity Foundation ja European Network of Independent Living ovat toistuvasti kiinnittäneet huomiota vammaisten oikeuksiin korona-aikana.

Perusoikeuksista puhutaan

Ihmisoikeuskeskuksessa on myös seurattu vammaisten ja iäkkäiden henkilöiden asumisyksiköiden tilannetta. Keskus on eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toimiva itsenäinen asiantuntijavirasto.

“Jos jotain hyvää koronasta voi sanoa niin 2020 ollaan tosi paljon tietoisempia perusoikeuksista”, toteaa Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Sanna Ahola.

“En ole ennen nähnyt tällaista perusoikeuksista keskustelua, nyt niistä puhutaan ja se on hyvä. Kevään jälkeen on kehitetty uusia tapoja pitää yllä läheiskontakteja asumisyksiköissä pysyvästi asuvien henkilöiden kanssa.”

Perusoikeuksia ovat muun muassa oikeus elämään, turvallisuuteen, vapauteen ja oikeus perhe-elämään.

“Nyt ymmärretään toivon mukaan, että oikeuksien tasolla ei riitä yhden oikeuden toteutuminen. Kaikkia oikeuksia pitää kunnioittaa. Se vaatii tiettyä tasapainoilua, mutta päätökset pitää tehdä lakiperusteisesti ja yksilöllisesti”, Ahola toteaa.

Ahola huomauttaa myös, etteivät esimerkiksi asumisyksiköiden ongelmat, ovien lukitsemiset jne. ole uusi ongelma. Koronakriisi kuitenkin nosti asumisyksiköiden tilanteen julkiseen keskusteluun osin uudella, oikeuksiin perustuvalla tavalla.

Tekeillä ovat keskuksen ihmisoikeusvaltuuskunnan suositukset perusoikeuksien toteutumisesta korona-aikana. Suositukset koskevat oikeusvaltiokysymyksiä, lasten asemaa, vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden tilannetta sekä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Ihmisoikeusvaltuuskunnan jäseninä on ihmisoikeuksien asiantuntijoita eri tahoilta, muun muassa järjestötoimijoita, tietosuoja- ja lapsiasiavaltuutetut ja alan tutkijoita.

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.