Korona lyö kierroksia kuntien talousahdinkoon

Imatran kaupunginvaltuusto huhtikuussa 2017. Kuva: imatra.kuvat.fi

Eveliina Laakso

Valtionvarainministeriö arvioi hiljattain julkaisemassaan kuntatalousohjelmassa kuntien talousvaikeuksien kasvavan lähivuosina.Kriisikuntien määrän odotetaan kasvavan ensi vuonna 4-6:lla ja määrän uskotaan kasvavan vuoteen 2024 mennessä siitäkin huolimatta, että Marinin hallitus on helpottanut kuntien alijäämän kattamisen aikatauluvaatimuksia.

Ministeriö ennustaa, että kuntien taloustilanne kääntyy parempaan suuntaan aikaisintaan vuonna 2023. Sitä ennen monen kunnan talous kääntyy alijäämäiseksi.

Valtionvarainministeriön mukaan kaikissa kunnissa on vuonna 2021 isot paineet nostaa kunnallisveroa, mutta suurin paine on 20 000-40 000 asukkaan kunnissa. Kuntien menot ovat usean vuoden ajan kasvaneet nopeammin kuin tulot, mutta koronapandemia on pahentanut tilannetta, eniten juuri tuon kokoluokan kunnissa.Hallituksen tukitoimenpiteet ovat parantaneet tämän vuoden näkymiä, mutta tilanteen odotetaan huononevan ensi vuonna. Valtionosuudet kasvavat vuonna 2021 yhteensä seitsemän miljardia euroa, mutta kuntien tehtäviä on myös lisätty koronan vuoksi. Kuntien menot nousevat 1,2 prosenttia työehtosopimusneuvotteluissa sovittujen palkankorotusten vuoksi.Matkailutulot romahtivatPandemia on koetellut elinkeinoelämää, mikä näkyy myös kuntataloudessa.Erityisen vaikea tilanne on kunnissa, joissa on paljon matkailualan yrityksiä. Imatran kaupunginvaltuutettu Päivi Marttila (vihr.) kertoo tilanteen olevan erittäin hankala, koska venäläisiin turisteihin perustuva matkailu on ollut merkittävä tulonlähde. Rajojen sulkeminen näkyi Imatralla voimakkaasti erityisesti keväällä, mutta se vaikuttaa alueen yrityksiin edelleen.”Ensi vuoden taloudellisen tilanteen arviointi on poikkeuksellisen hankalaa”, Marttila toteaa.Ensi vuonna kuntien verotulojen painotus muuttuu hiukan. Ansiotuloverotuksen osuus pienenee ja vastaavasti yhteisötuloveron osuus nousee. Tämä on Kuntaliiton näkemyksen mukaan toivottu uutinen, mutta se auttaa vain niitä kuntia, joissa on tulosta tekeviä yrityksiä. Tulevaisuusinvestointien aika on nytValtionvarainministeriö arvioi, että tulevina vuosina monissa kunnissa lykätään välttämättömiäkin investointeja. Investointikassavirran arvioidaan jäävän kaksi miljardi euroa negatiiviseksi ensi vuonna.Päivi Marttila uskoo, että välttämättömät investoinnit pystytään toteuttamaan synkistä näkymistä huolimatta. ”Imatralla ollaan varmasti ensi vuonna tavallista varovaisempia investoimaan”, Marttila toteaa.Kuntaliiton mukaan kuntien olisi nopeasti tehtävä investointeja, joilla varautua tulevaisuuden kriiseihin, kuten uusin pandemioihin ja ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen torjuminen ei näytä kovin helpolta, mutta toisaalta kaikki ekoteot eivät lisää kuluja.Ikääntyvä väestö ja kehittyvä hallinto ovat lisänneet kuntien menoja nopeammin kuin tulot ovat kasvaneet. Kunnat ovat parhaansa mukaan tehostaneet toimintojaan, jotta talous saataisiin pysymään tasapainossa.

Kuntaliitto toteaa, että tehostamisellakin on rajansa, minkä jälkeen lakisääteisiä palveluita ei voida toteuttaa enää ihmisarvoisesti.

Kuntien tehtävien karsiminen voisi helpottaa kuntien ahdinkoa. Sipilän hallitus yritti karsintaa tehdä, mutta se osoittautui vaikeaksi, sillä tehtäviä karsittaessa kansalaisilla on riski joutua eriarvoiseen asemaan. Näin voi käydä esimerkiksi subjektiivista päivähoito-oikeutta rajatessa.Sipilän hallituksen myöntämää subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajausta käytettiin esimerkiksi Lappeenrannassa, Oulussa ja Kuopiossa. Muun muassa Helsinki taas päätti jättäytyä rajoitusten ulkopuolelle.Kuntien yhdistäminen karsii päällekkäisiä toimintoja, mutta koko tilannetta se ei ratkaise ikääntyvän väestön Suomessa. Soteuudistuksesta odotetaan ratkaisua kuntien talousahdinkoon, mutta nähtäväksi jää, mitkä ovat uudistuksen vaikutukset ja toteutuuko koko sote koskaan. Siihen asti kuntien on tasapainoiltava oman taloutensa kanssa.Korona-aika on myös tuonut toivon pilkahduksen. Kuntaliitto katsoo, että koronan aikana tapahtunut digitalisaatioloikka on myös mahdollisuus, sillä entistä useamman työ ei enää ole sidottu paikkaan eikä ihmisten ole pakko asua ruuhkautuvissa kasvukeskuksissa. Digitalisaatio luo myös uusia mahdollisuuksia tehostaa kuntien palveluita, mutta riskinä on, että samalla osa ihmisistä putoaa palveluiden ulkopuolelle.Seuraavalla valtuustokaudella on useassa Suomen kunnassa luvassa paljon vaikeita päätöksiä. Kuntaliiton selvitysten mukaan kuplaantuva Suomi ei myöskään tee tulevien kuntapäättäjien elämää helpommaksi ja nyt jos koskaan Suomessa tarvitaan rationaalista ja ratkaisukeskeistä ilmapiiriä sen sijaan, että kalastellaan omasta kuplasta suosionosoituksia.Yksikään puolue tuskin yksin pystyy ratkomaan kuntatalouden ongelmia kestävästi luontoa ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Niin kauan, kun kirjanpitolain mukaiset jatkuvuuden edellytykset ovat olemassa, on kuitenkin aina toivoa. Lisäys 16.11.2020 klo 14.37 – Tarkennettu viimeistä kappaletta