Miten hiilineutraalius saavutetaan oikeudenmukaisesti?

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui 28.10.2020. Kokouksen aiheina olivat fossiilittoman liikenteen tiekartta ja oikeudenmukaisuuden huomioiminen tiekartan valmistelussa. Kuva: Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia (CC BY-NC 2.0)

Tatu Leinonen

Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuonna 2035.Siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tuo taloudellista hyvinvointia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kehittämällä hiilineutraaleja kiertotalousratkaisuja vientimarkkinoille Suomi voi vahvistaa työllisyyttä kotimaassa ja auttaa muita maita ratkomaan globaaleja ja paikallisia ongelmia.Samalla siirtymän vaikutukset voivat lyhyellä aikavälillä olla negatiivisia joillakin aloilla ja seuduilla. Esimerkiksi yritystoiminnan mahdollisuudet tai työpaikat voivat vähentyä tai kadota kokonaan paljon päästöjä aiheuttavilla aloilla.Hallitusohjelman mukaan päästövähennykset on tehtävä kiinnittäen huomiota sosiaalisen oikeudenmukaisuuteen. Suomessa esimerkiksi turveala mainitaan usein keskeisenä alana, johon muutos kohdistuu. Vastaavanlaisten kysymysten kanssa painitaan monessa maassa esimerkiksi kivihiilen käytön loppuessa. Siirtymän oikeudenmukaisuus tai reiluus onkin ollut osa päästövähennyksiin liittyviä keskusteluita jo kymmeniä vuosia.Vaikka keskustelua on käyty jo pitkään, Suomessa siirtymän suunnittelu ja käytännön toteutus ovat edenneet verkkaisesti.Miltä oikeudenmukainen siirtymä voisi näyttää?Hallittuun ja oikeudenmukaiseen siirtymään tarvitaan mukaan kaikki.Jos kaikkien on mahdollista kokea, että tulevaisuudessa odottaa jotakin tavoittelemisen arvoista, ihmisten on helpompi hyväksyä muutos ja toimia itse sen eteenpäin viemiseksi. Sen sijaan näkymä oman alan tai alueen ”alasajosta” ilman vaihtoehtoja uusiksi toimeentulon lähteiksi ei kannusta osallistumaan muutokseen.Monissa maissa on jo tehty aktiivisia toimia oikeudenmukaisen siirtymän tukemiseksi. Vaikka ratkaisut eivät välttämättä ole suoraan kopioitavissa maasta toiseen, Suomessa voitaisiin harkita muualla toimiviksi osoittautuneiden ratkaisujen soveltamista.

Espanjassa

Kanadassa

Irlannissa

Koronakriisin vuoksi tehtävä taloudellinen elvytys tuo niin ikään yhden tarkastelukulman siirtymään. Kun elvytystoimia tehdään, niillä kannattaa vauhdittaa investointeja erityisesti hiilineutraaleihin kiertotalousratkaisuihin.Näin toimimalla on mahdollista tukea hyvinvointia ja kestävää kasvua eri puolilla Suomea myös pidemmällä aikavälillä.Elvytyksen lisäksi myös EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF), jonka varoja voidaan komission ehdotuksen mukaan käyttää esimerkiksi uudelleen- ja täydennyskoulutukseen, tarjoaa mahdollisuuksia edistää siirtymää ja tukea uusien elinkeinojen syntymistä – sekä niihin siirtymistä.Mistä siirtymä voitaisiin aloittaa? Reilu siirtymä edellyttää koordinoituja toimia useilla politiikkalohkoilla. On tärkeää varmistaa mahdollisuus vaikuttaa siirtymätoimiin sellaisille organisaatioille ja ihmisille  joita muutos koskettaa käytännössä. Siirtymätoimien tulee olla linjassa kansallisen hiilineutraaliustavoitteen kanssa. Kanadassa perustettiin erityinen työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää ja suositella toimia oikeudenmukaisen siirtymän tueksi. Keinojen tunnistamiseksi työryhmä kävi dialogia eri puolilla Kanadaa kivihiilialan edustajien ja työntekijöiden kanssa. On tärkeää, että esimerkiksi osana JTF-suunnitelmien laadintaa Suomessa kuullaan sellaisten alueiden ihmisiä, joihin muutos vaikuttaa. Heidän ajatuksensa ja osaamisensa tulisi ottaa huomioon siirtymätoimiin liittyvässä päätöksenteossa.Lisäksi on tärkeää madaltaa kynnystä uusille aloille siirtymiseen esimerkiksi koulutuksen ja toimeentuloa turvaavien ratkaisujen keinoin.Alueiden paikallisilla toimijoilla, kuten esimerkiksi kunnilla, maakunnilla, yrityksillä, kehitysyhtiöillä ja ELY-keskuksilla, on parhaat edellytykset arvioida erilaisten siirtymätoimien hyödyllisyyttä omalla alueellaan – esimerkiksi sitä, millainen ja millä tavoilla toteutettu täydennyskoulutus tukisi parhaiten uusille aloille työllistymisessä. Politiikkatoimia tarvitaan myös puhtaaseen energiatuotantoon siirtymiseksi hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti. Keinovalikoimaan sisältyvät mm. verot sekä teknologian kehittämisen, demonstraatiohankkeiden ja investointien tukeminen.Myös kivihiilikielto on esimerkki ohjauskeinosta, jonka myötä yritykset ja kaupungit ovat ryhtyneet aktiivisesti etsimään ja kehittämään korvaavia tapoja tuottaa energiaa. Investoinnit vähäpäästöiseen tuotantoon tukevat myös osaltaan työllisyyttä.Ei aikaa viivyttelyynMuutos kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa etenee koko ajan. Tällä hetkellä osa suomalaisista kokee perustellusti huolta toimeentulonsa ja tulevaisuutensa puolesta. Yhteiskunnan tulee tukea heitä, joihin muutos vaikuttaa, ja huolehtia, että tulevaisuudessa on kaikille jotain tavoittelemisen arvoista.Suomella on mahdollisuus huolehtia sekä pitkä aikavälin hyvinvoinnista että kaikkien ihmisten mahdollisuuksista pysyä mukana yhteiskunnassa. Esimerkkejä muissa maissa toimineista keinoista löytyy jo – nyt on korkea aika siirtyä puheista tekoihin.