Kaupungit taisivat selvitä säikähdyksellä
Toistuvien pandemioiden uskottiin jo kääntävän kaupungistumisen suunnan. Tulikin rokotekehityksen vallankumous. Kaupunkeja ei tarvitse purkaa, mutta jälkensä pandemia niihin silti jättää. Jatkossa vain mukavat kaupungit menestyvät.
New Yorkissa koronaviruspandemiaa on torjuttu muun muassa eristämällä ulkoilmassa sijaitsevia ravintolapöytiä omiin "avaruuskupliinsa". Kuva: CHOONGKY / Shutterstock
Osmo Soininvaara
Epidemiat ovat olleet kaupunkien vitsaus läpi historian.Koronavirus iski pahiten niistä mahtavimpaan: New York Cityn asukkaista Covid-19 tautiin on kuollut jo joka 345:s.Kaupungin asukkaat eivät ole viime aikoina voineet nauttia kaupungin tarjoamista elämyksistä, koska kaikki on ollut suljettuna. Puoli vuotta sitten ehdittiin jo ennustaa kaupungistumisen loppua, koska nyt valloillaan olevan SARS-CoV-2 koronaviruksen aiheuttama pandemia ei tule jäämään viimeiseksi.Elämä käy kaupungeissa ankeaksi, jos pandemioita tulee tihenevään tahtiin. Kaupungissa asumisen idea kun on olla keskellä kaikkea. Jos kaikki suljetaan, houkuttelee oma talo ja piha enemmän kuin asuminen tiiviillä ruutukaava-alueella.Enää kaupunkien kohtalo ei näytä läheskään näin pahalta.
Vuotta 2020 ei tulla muistamaan vain koronasta. Se jää historiaan myös vuotena, jolloin rokotekehityksessä tehtiin vallankumous.
Ennen rokotteen valmistumiseen meni kymmenen vuotta. Nyt peräti kolme rokotetta on valmistunut kymmenessä kuukaudessa. Hihat on pantu lääkeyhtiöissä heilumaan, mutta ennen kaikkea kyse on uusista vallankumouksellisista tavoista kehittää rokotetta.Hienoa on ollut myös se, että ennen mustasukkaisesti salaisuuksiaan varjelleet lääkeyhtiöt ovat tehneet avointa yhteistyötä. ”Vastustaja ei ole enää kilpaileva lääkeyhtiö – vastustaja on virus.”Corona-rokotteista Pfiserin ja Modernan rokotteet ovat tekotavaltaan vallankumouksellisia. Ennen rokotteet olivat inaktivoituja tai heikennettyjä viruksia, joiden tarkoituksena oli herättää vasta-ainereaktio odottamaan elävää taudinaiheuttajaa.Pfiserin käyttämässä RNA-teknologiassa ihmisen soluihin siirretään pätkä viruksen RNA-koodia, jolloin solut alkavat tuottaa viruksen osia. Tämä näyttää riittävän herättämään immuunijärjestelmän.”Jos virus muuntuu niin, ettei se enää tottele rokotetta, siihen on helppo vaihtaa emästen järjestystä”, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.RNA-rokote on siten eräänlainen yleisavain, joka taltuttaa nopeasti viruksen kuin viruksen. Näin ainakin toivotaan.Rokotteille pitäisi laittaa patsas jokaiseen kaupunkiin, sillä ilman rokotteita ei olisi nykyisenlaisia kaupunkejakaan. [caption id="attachment_5724" align="aligncenter" width="400"]
”Monumentti laboratoriohiirelle” Novosibirskissä, Siperiassa sijaitseva muistomerkki lääketiedettä edistäviin eläinkokeisiin joutuneille hiirille. Kuva: Starover Sibiriak / Shutterstock[/caption] Vaikka kaupunkeja ei siis tarvitse pandemioiden pelossa purkaa, vuosi 2020 tulee olemaan taitekohta myös kaupunkien kehityksessä.Pandemian tuottaman digiloikan tuoma etätyön ja etäkokousten helpottuminen tekevät kaupungeista paljon parempia. Muutto kaupunkeihin on tapahtunut joko ympäröivien alueiden työntövoiman tai kaupunkien oman vetovoiman vuoksi.Ensi vaiheessa kyse oli työntövoimasta. Väkeä työnsi kaupunkeihin maaseudun liikaväestö ja myöhemmin tyhjenevien alueiden työttömyys. Kaupunkeihin piti muuttaa työpaikkojen perässä, vaikka ei olisi halunnut.Sittemmin järjestys on osittain vaihtunut. Erityisesti koulutetut nuoret haluavat asua kaupungeissa, eivät tietenkään kaikki, mutta monet, eivätkä kaikissa vaan parhaissa. Työpaikkojen on seurattava perässä.
On selvää, että kaupungista tulee parempi, jos se joutuu kasvamaan oman vetovoimansa eikä ympäristön työntövoiman ansiosta.
Lääkäreille pitää maksaa korkeampaa palkkaa heidän houkuttelemisekseen pois kaupungeista. Lääkäriä siis ainakin vetää kaupunkeihin jokin muu syy kuin työpaikka.Se, että kaupunkien keskustojen lähellä asuntojen hinnat ovat nousseet niin paljon kuin ovat, osoittaa halua urbaaniin elämään. Työn perässä muuttava säästäisi paljon rahaa muuttamalla lähiöön.Kaupungeista tulee parempia elää ja asua, jos muutto niihin on aidosti vapaaehtoinen. Silloin kaupunkien pitää houkutella asukkaitaan hyvällä asuinympäristöllä ja mielenkiintoisella elämällä.Mukavat kaupungit menestyvät, kolhot ja tylsät eivät menesty.Kun kaupunkeihin ei ole pakko muuttaa työn perässä, asuntopula helpottuu ja asumisen hinta halpenee. Tässä voittavat kaikki. Halukkaat voivat asua kaupungeissa halvemmalla ja jotka eivät halua, löytävät paremmin työmahdollisuuksia muualta.
