Ilmastopaneeli kiirehtii toimia hiilinielujen vahvistamiseksi

Hiilinielujen kasvattaminen vaatii Suomen ilmastopaneeli-asiantuntijaryhmän mukaan kiireisiä toimia. Metsänomistajia, viljelijöitä ja muita maanomistajia pitää eri keinoin kannustaa nielujen vahvistamiseen ja maaperäpäästöjen vähentämiseen. Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen mielestä hiilineutraalius ei riitä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen.

24.2.2021 | Ilmasto

Kuva: Hannu Tuominen

Ilmastopaneelin kannanotot liittyvät Suomen ilmastolain uudistukseen, josta odotetaan hallituksen esitystä vielä tämän vuoden aikana. Tämänhetkinen ilmastolaki astui voimaan 2015 ja lakiuudistuksen tavoitteena on päivittää laki niin, että Suomen tavoittelema hiilineutraalisuus todella toteutuu vuoteen 2035 mennessä.

Lain valmistelu alkoi viime kesänä ja se on edennyt lukuisten keskustelujen, kuulemisten ja selvitysten myötä. Lisäksi ministeriö on kerännyt kansalaiskyselyllä näkemyksiä päästövähennyksistä. Kysely sai 18 000 vastausta, joita käydään läpi kevään aikana.

Ilmastopaneelin tavoitteet ulottuvat vuoden 2035 yli. Vuonna 2050 mennessä pitäisi fossiilisia ja prosessiperäisiä päästöjä vähentää vuoden 1990 tasoon nähden vähintään 90 prosenttia.  Suomessa on puhuttu kunnianhimoisista tavoitteista, mutta esimerkiksi Tanskassa, Britanniassa ja Ruotsissa tavoitellaan isompia vähennyksiä ja maiden teollisuus kisaa voimakkaasti puhtaan teknologian markkinoista.

Päästöjen alentamiseen ilmastopaneelin asiantuntijat esittelevät tutun listan: kivihiili ja muut fossiiliset alas – myös turve, uusia keinoja lämmöntuotantoon, henkilöautoliikenteen sähköistäminen, kuluttajien ruokatottumusten muutos jne. Vetyteknologia on yksi kiinnostava suunta, joka voi tuoda ratkaisun polttoainekysymykseen.

Ilmastopaneeli kiinnittää erityistä huomiota maankäyttösektoriin, jonka päästöt eivät ole vähentyneet vuodesta 1990. Maankäyttösektorin nettonielua pitäisi kasvattaa seuraavien vuosikymmenten aikana.

Pelkästään metsän kasvusta ja hakkuumääristä ei kuitenkaan ole kysymys. Tutkimusprofessori Kristiina Regina toteaa tiedotteessa, että maankäytön osalta päästövähennyksiä on odotettavissa suometsien ja turvepeltojen käsittelyn muutoksista ja lahopuun määrän lisäyksestä.

Leena Brandt / Verde

24.2.2021 22:33

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon