Poteroista kansalaisfoorumiin – nyt tarvitaan yhteistä keskustelua reiluista ilmastotoimista
Edustuksellinen demokratia on sosiaalista huipputeknologiaa. Nyt päätöksentekokoneistomme kuitenkiin yskii, sillä ilmastokriisin edellyttämät isot päätökset jakavat voimakkaasti mielipiteitä.
Ilmastomielenosoitus 30.8.2019. Helsingissä. Kuva: Ilkka Jukarainen / Flickr / CC
Jonni Lehtiranta, Tuulia Reponen, Minna Kanerva
Eduskuntavaalitutkimuksen mukaan Suomi polarisoituu vahvimmin ilmastokysymyksissä. Amerikkalaisen mallin mukaan niistä on tulossa identiteettiä määrittäviä kysymyksiä, jotka jakavat meidät poteroihin. Yhteistä etua on vaikea nähdä, kun oma olemisen tapa ja identiteetti tuntuu olevan uhattuina. Tästä tunnekokemuksesta ponnistanee esimerkiksi autoilijoiden bensakapina, jota bensan hinnan maltillista kehitystä seuraavat tilastot eivät tue.Hallituspuolueet eivät kykene sopimaan vaikuttavista ilmastoteoista, sillä ne pelkäävät eturyhmiensä harmistusta säätäessään niihin vaikuttavia ympäristöpoliittisia lakeja. Esimerkiksi kivihiiltä saastuttavamman turpeen polttokielto ei etene, sillä hallitus on turvetuottajien etujärjestön vanki.
Vastaavasti polttoaineen veronkorotukset uhkaavat jäädä tekemättä, koska autoilijoiden lyhyen tähtäimen etu ajaa yhteisen edun ja tulevien sukupolvien edelle.
Ilmastokriisissä on ennen kaikkea paljon häviäjiä, jos emme onnistu kirkastamaan yhteistä tahtotilaa tehdä vaikuttavia ilmastotekoja. Maailman valtiot kuvittelevat pääsevänsä helpommalla, jos ne tekevät päästövähennyksiä vähän ja hitaasti, kun ainoa tapa voittaa olisi edetä yhdessä nopeasti.Teknologiset ratkaisut eivät riitäTotuus on, että olemme kaukana tavoitteesta pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen - tällä hetkellä 3-4 astetta kuumempi maailma vuosisadan lopussa on todennäköisempi. Olemme takamatkalla ekologisen jälleenrakennuksen kanssa, minkä vuoksi vitkastelulle ei ole aikaa. Tarvittavat teknologiset ratkaisut ovat enimmäkseen jo olemassa, mutta ne eivät riitä. Reilu ja nopea siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää demokratiainnovaatioita.OECD:n viime vuonna julkaisema lähes 300 tapaustutkimukseen perustuva tutkimusraportti suosittelee kansalaisten osallistumismahdollisuuksien kasvattamista puntaroivan demokratian välinein etenkin ilmastokriisin kaltaisissa monimutkaisissa kysymyksissä, jotka vaativat eri arvopohjaisten vaihtoehtojen välistä sovittelua. Raportin mukaan puntaroivan demokratian prosessit tuottavat parempaa politiikkaa ja lisäävät luottamusta poliitikkojen ja kansalaisten välillä. Myös Maija Setälän johtaman FACTOR-tutkimushankkeen demokratiatutkijat näkevät potentiaalia puntaroivissa kansalaiskeskusteluissa oikeudenmukaisen ilmastosiirtymän mahdollistajina.Britannia ja Ranska kokeilivat joBritanniassa ja Ranskassa kokeiltiin viime vuonna väestörakenteen mukaan kiintiöidyllä satunnaisotannalla tavallisista ihmisistä muodostettua ilmastokansalaisfoorumia. Kansalaisfoorumille asetettiin selkeästi rajattu kysymys, johon osallistujat etsivät asiantuntijoita kuultuaan erilaisia näkökulmia syvällisesti puntaroiden parhaat, yhteisen edun mukaiset ratkaisut. Ranskan presidentti Emmanuel Macron kehui kansalaisfoorumia ilmastopolitiikan jännitteiden purkamisesta. Osallistujat pitivät puntaroivan demokratian harjoittamista arvokkaana kokemuksena.Suomessa on nähtävissä halukkuutta ottaa uusia demokratiainnovaatioita käyttöön.Yhdeksän vuotta sitten Suomi otti käyttöön kansalaisosallisuutta lisäävän kansalaisaloitteen, jota voidaan pitää kansalaisfoorumin serkkuna. Kansalaisaloitteen avulla suomalaiset uudistivat avioliitto- ja äitiyslakiaan seksuaalivähemmistöt huomioiden. Kansalaisraati pohtii ilmastopolitiikkaaVielä läheisempänä sukulaisena kansalaisfoorumille voidaan pitää kansalaisraatia, jollaisen perustamisesta Ympäristöministeriö tiedotti 15. maaliskuuta.
Jo tänä keväänä toteutettavan, kahdeksasta tuhannesta suomalaisesta valittavan enintään 50 henkilön raadin tarkoitus on antaa tieteeseen pohjaavia arvioita Suomen hallituksen ilmastopoliittisten suunnitelmien tehokkuudesta ja reiluudesta.
Aloite on hieno ja se kertoo hallituksen toivovan kansalaisten tukea vaikeillekin poliittisille päätöksille. Mutta toisin kuin Britanniassa ja Ranskassa, Suomen kansalaisraadilta ei pyydetä suosituksia ilmastopolitiikan tulevaisuudesta. Vaarana on käyttää raatia hallituksen julkisuuskuvan kiillottamiseen. Kansalaisten valistuneita mielipiteitä kuullaan, mutta niillä ei välttämättä ole merkittävää vaikutusta politiikkaan. Jos tiedettä kuultuaan kansalaisraati pitää hallituksen toimia ilmastokriisin hillitsemisen suhteen riittämättöminä, miten työ jatkuu?Seuraava askel olisi otettava rohkeasti ja pian, sillä ilmasto- ja ympäristökriisit eivät odota.
Tarvitsemme eduskunnan rinnalle perustettavan ilmasto- ja ympäristökysymyksiä käsittelevän kansalaisfoorumin, joka voi tehdä aloitteita eduskunnalle.
OECD:n raportin mukaan vahva mandaatti varmistaa, että prosessiin osallistuvat muutkin kuin aiheesta etukäteen äärimmäisen kiinnostuneet. Näin Suomi toteuttaisi puntaroivaa demokratiaa vaikuttavalla tavalla mahdollistaen sekä rohkean että osallistavan ympäristöpolitiikan teon. Lopputuloksena Suomi tekisi oman osuutensa ilmastokriisin hillitsemiseksi reiluuden kokemusta vahvistaen.
