Ympäristöjärjestöille erävoitto: Ilmastonmuokkausta ei testata Kiirunassa ensi kesänä

Kiirunassa sijaitseva Esrangen avaruuskeskus, jossa peruuntunut laitetestaus oli tarkoitus järjestää. Kuva: Swedish Space Corporation

Seppo Kemppainen /Verde

Ruotsalaiset ympäristöjärjestöt ovat saaneet ainakin erävoiton vastustaessaan Kiirunaan suunniteltua ilmastonmuokkaukseen liittyvää testausta. Ruotsin valtiollinen avaruusyhtiö SSC ilmoitti pääsiäisviikolla, että testausta ei järjestetä kesällä Esrangen avaruuskeskuksessa.

Ympäristöjärjestöt ovat olleet huolissaan suunnitelmista, joiden mukaan Harwardin yliopiston tutkijaryhmä valmistelee hiukkasten suihkuttamista yläilmakehään. Tämän SCoPEx-hankkeen tavoitteena on selvittää hiukkasten vaikutuksia ilmakehään ja saada lisäselvyyttä siihen, voidaanko tällä tavalla vähentää auringonvalon pääsyä maahan. Tämä voisi viilentää maapallon keskilämpötilaa.

Vaikka kesällä olikin tarkoitus ainoastaan tehdä alustavia laitteistotestauksia, ympäristöjärjestöt pitävät testausta ensiaskeleena kohti ilmastonmuokkausta.

Avaruusyhtiö SSC:lle toimitetussa avoimessa kirjeessä järjestöt tuovat esille kriittisiä näkökohtia, jotka liittyvät ilmastonmuokkaukseen. Kirjeen ovat allekirjoittaneet mm. Ruotsin Greenpeace, Maan ystävät ja Ruotsin luonnonsuojeluyhdistys sekä ihmisoikeusjärjestö Heinrich Böll -säätiö.

Myös Saamelaisneuvosto on ottanut kantaa asiaan. Saamelaisneuvosto on kritisoinut erityisesti hankkeen hallinnointia ja valmistelua, joka on tapahtunut ilman riittävää saamelaisalueiden osallistamista.

Suuria riskejä

Ympäristöjärjestöjen kritiikki kohdistuu erityisesti hankkeen tieteelliseen epävarmuuteen. Järjestöjen mukaan ilmastonmuokkaus voi muuttaa koko ilmastosysteemiä ennakoimattomalla tavalla, ja seuraukset voivat olla äärimmäisiä ja vaarallisia. Vaikutukset sateiden ja monsuunien esiintymiseen voivat lisätä kuivuutta.

Kenties suurin huoli liittyy kuitenkin ilmastomuokkauksen globaaliin poliittiseen ulottuvuuteen. Kehittämällä ilmastonmuokkauksen mahdollistamaa teknologiaa voi syntyä harhainen käsitys, että maapallon lämpenemisongelma voidaan ratkaista ilman päästöjen vähentämistä. Tämä olisi monen toimijan ja valtion kannalta houkutteleva vaihtoehto jatkaa nykyistä menoa.

Järjestöt viittaavat mm. Oxfordin yliopiston fysiikan professorin Raymond Pierrehumbertin kirjoitukseen, jonka mukaan ei ole olemassa ”Plan-B:tä”. Ainoa toimiva keino maapallon keskilämpötilan kasvun rajoittamiseksi on vähentää päästöjen syntymistä.

Avaruusyhtiö SSC näyttää ottaneen ympäristöjärjestöjen näkökannat huomioon. Yhtiö perusteli laitteistotestauksen perumista sillä, että ilmastonmuokkaus ja siinä käytettävä teknologia herättävät voimakkaita reaktioita puolesta ja vastaan, eikä kansainvälinen tiedeyhteisö ole pystynyt linjaamaan, miten ilmastonmuokkaukseen liittyvää tutkimusta olisi soveliasta tehdä.

SCoPEx-hankkeen esittelysivuille puolestaan on päätöksen jälkeen lisätty lause, jonka mukaan ”testiä on siirretty kunnes ilmastonmuokkaukselle muodostuu suurempi yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Ruotsissa”.

Lisärahoitusta tutkimukselle

Lienee selvää, että keskustelu ja tutkimus ilmastonmuokkauksesta jatkuu, vaikka Ruotsissa nyt otettiinkin aikalisä. USA:n kansallinen tiedeakatemia NAS julkaisi maaliskuussa raportin, jossa vaaditaan ilmastonmuokkaukseen liittyvälle tutkimukselle 100-200 miljoonan dollarin lisärahoitusta viiden vuoden ajalle.

Raportissa painotetaan, että ilmastonmuokkaus ei korvaa ilmastoa muuttavien haitallisten päästöjen vähentämistarvetta. On kuitenkin mahdollista, että päästöjä ei kyetä vähentämään riittävän tehokkaasti, jotta keskimääräinen lämpötilan nousu rajoittuisi 1,5 asteeseen. Akatemian mukaan rinnalle tarvitaan kuitenkin muitakin keinoja, joista ilmastonmuokkaus voi olla yksi.

Myös NAS painottaa, että ilmastonmuokkaukseen ryhtymisessä ei ole kyse pelkästään tieteestä ja teknologiasta. Missä päätetään, kuinka pitkään ja missä laajuudessa ilmastonmuokkauksella pyritään vaikuttamaan maapallon lämpenemiseen?

NAS:n johtajan Marcia McNuttin mukaan ilmastonmuokkaukseen liittyy sama kysymys kuin esimerkiksi tekoälyyn ja geeniteknologiaan: vaikka osaisimme tehdä, pitääkö meidän tehdä?

Lue lisää ilmastonmuokkauksesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta.