Aamiaiset ja mersut – on aika päivittää pelisääntöjä
Ensimmäinen reissu lomamökille on yleensä työntäyteinen. Pitää putsata hiirenpapanat, tuulettaa vuodevaatteet, laittaa laituri ja mitä sitä nyt on. Organisaatioissa kannattaisi samaten ottaa vuosittainen kevätsiivous käyttöön.
Kuva: Leena Brandt
Leena Brandt / Verde
Tilastokeskuksen uusi pääjohtaja Markus Sovala ilmoitti viikko sitten, että talon mersu myydään. Iso musta auto oli neljä vuotta levännyt autotallissa – kilometrejä oli kertynyt alle 3 000 vuodessa. Sovala kertoi Ilta-Sanomien haastattelussa, että yksi byrokraattinen murhe poistuu, auton käyttöä ei tarvitse enää seurata. Hän oli jo aiemmin tviitannut, että eipä tarvitse selitellä medialle minne ja kuka on autolla ajellut. Viisasta. Onko valtioneuvoston kanslia kuulolla? Ihan alkuun minäkin ajattelin, että ketä kiinnostaa onko se mango-melonijugurttia vai luomukaurapuuroa? Mutta onneksi kävin ajatuksia kirkastavan puhelun politiikasta ja journalismista paljon ymmärtävän henkilön kanssa. Jos veronmaksajan pussilla käydään, on kuitti saatava näkyville. Piste. Kyse ei ole croissanteista eikä tuoremehusta vaan periaatteesta. Sen jälkeen 300 euron aamiaisgate olikin jo paisunut 850 euron suuruiseksi – per kuukausi.
Seuraavaksi luin valtioneuvoston viestintästrategian. ”Hallituksen viestinnän arvot ovat kiteytettynä luotettavuus, avoimuus, selkeys, rohkeus ja vuorovaikutteisuus.”
Ei ole tullut kovin luotettavaa, avointa eikä selkeää kuvaa. Kovin kauan kesti selvittää, mitä oikein on maksettu ja millä perusteella ja ovatko ne kuitit sitten kuitenkin julkisia vai eivät. Haloo? Sanon siis vielä lyhyesti ja painokkaasti: kaikkien organisaatioiden kannattaisi käydä omaa toimintaansa läpi ja putsata ne papanat. Se mikä on ollut kunkin talon tapa ja kutyymi iät ja ajat, ei välttämättä ole ollenkaan hyvä malli tämän päivän maailmassa.
Tämä muuten koskee paitsi julkisvaltaa myös yksityisiä yrityksiä sikäli kun niitä oma maine kiinnostaa.
Poliittisten päättäjien on syytä ottaa tosissaan kansalaisten huoli veroeurojen käytöstä. Päättäjät eivät voi elää kabineteissaan omaa elämäänsä, ja vähätellä satojen eurojen menoerää. Äänestäjien kokemus epäoikeudenmukaisuudesta on aito. Papanat eivät näytä kivalta, kun ne pullahtavat julkisuuteen. Iltapäivälehteen, Suomen Kuvalehteen, some-kansan pyöritykseen. Myykää se mersu!
