Perussuomalaiset on keskitetysti johdettu puolue – isosta puoluekokouksesta huolimatta

Perussuomalaiset jaksavat ylistää puolueensa olevan Suomen demokraattisin, koska kahden vuoden välein kokoontuvaan puoluekokoukseen saavat osallistua kaikki puolueen jäsenet, jotka ovat jäsenmaksunsa maksaneet. Tarkemmin sääntöjä ja käytäntöjä seuraten joudumme tekemään kuitenkin toisen johtopäätöksen: perussuomalaisissa ei toteudu suora demokratia, vaan sitä johtaa valikoitunut puolue-eliitti. Voidaan jopa sanoa, että perussuomalaisten puolueorganisaatio on Suomen keskitetyin, kirjoittaa Rauli Mickelsson.

17.8.2021 | Puheenvuoro

Kuva: Leena Brandt

Puolueorganisaatio ei ole juurikaan muuttunut sen jälkeen, kun Timo Soini miesporukoineen perusti puolueen saunassa. Keskitetyn organisaation synnyn syynä oli Soinin mukaan se, että yritettiin estää puolueen valtaus.

Soini oli edelleen katkera siitä, että ”muut” olivat kaapanneet Suomen Maaseudun Puolueen ja vieneet sen varat. Tämän vuoksi SMP joutui konkurssiin. Niinpä perustettiin Soinin sanoin ”jäsenpuolue”. Sen lähtökohtana oli, että yksittäiset ihmiset olivat suoraan puolueen jäseninä, eivät paikalliset ja valtakunnalliset yhdistykset, kuten muissa puolueissa.

Muissa puolueissa henkilöjäsenet puolueeseen hyväksyy paikallinen puolueosasto, perussuomalaisissa puoluehallitus.

Pienessä puolueessa – kuten perussuomalaiset olivat ensimmäiset 15 vuotta – jäsenehdokkaiden taustojen tarkistaminen oli helppoa, mutta myös nyt google-aikana se on suuressakin puolueessa mahdollista. Kun puoluehallitus hyväksyy yksittäiset jäsenet, se voi myös helposti erottaa heidät.

Muissa puolueissa henkilöjäsenen erottaminen on huomattavan vaikeaa. Jos puolueosasto ei suostu hyväksymään epämieluisaa jäsentä, täytyy erottaa koko puolueosasto.

Perussuomalaisissa puolueosastot eivät ole puolueen jäseniä ja henkilöjäsen voi liittyä puolueen lisäksi myös paikalliseen perusjärjestöön. Puoluehallitus määrää mikä paikallisosasto saa edustaa puoluetta alueellaan. Tämäkin lisää keskusjohdon valtaa.

Puoluekokous keskittyy henkilövalintoihin

No palataan puoluekokoukseen, johon saavat osallistua kaikki puolueen jäsenet.

Muiden puolueiden kokoukset päättävät puoluejohdon lisäksi ohjelmista ja jäsenet voivat tehdä puoluekokoukseen aloitteita, jotka käsitellään huolellisesti.

Näiden jäsenten tekemät aloitemäärät ovat suuria, vihreillä tosin muutamia kymmeniä parissa kolmessa vuodessa, mutta sosiaalidemokraateilla ja
kokoomuksella yli 200 ja keskustalla yli kolmesataa. Vasemmistoliiton viimeiseen puoluekokoukseen tehtiin lähes sata aloitetta.

Vihreät kokoontuvat puoluekokouksiin kerran vuodessa, keskustalaiset ja kokoomuslaiset joka toinen vuosi sekä vasemmistoliittolaiset ja sosiaalidemokraatit joka kolmas vuosi.

Yleensä näiden puolueiden kokousaika täyttyy keskustelusta hyväksyttävistä puolueohjelmista, jäsenten tekemistä aloitteista ja puoluekokousedustajien käymästä poliittisesta keskustelusta.

Perussuomalaiset puoluekokousten lähes kaikki aika kuluu henkilövalintoihin. Puolueen politiikan suuntaviivoista puhui viimeisessä puoluekokouksessa vain 23 kokousosallistujaa, joista kaksi ilmoitti tekevänsä aloitteen. Kokouksen muut puhujat olivat puolue-eliitin lisäksi puheenjohtaja-, varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaita, sekä heidän kannattajiaan, jotka ehdokas oli valinnut.

Tiedotusvälineet ovat kiinnostuneet tavallisemmin henkilövalinnoista, mutta niihin ei käytetän muissa puolueissa kuin perussuomalaisissa koko kokousaikaa.
Perussuomalaisten kaikille jäsenille avoin puoluekokous valitsee puolueen puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa ja puoluesihteerin.

Ohjelmasta ei juuri keskustella

Kokous valitsee myös puoluevaltuuston, joka on korkein päättävä elin joka toinen vuosi kokoontuvan puoluekokousten välillä. Valinta on vain näennäistä, tosiasiassa puoluepiirit nimittävät puoluevaltuuston jäsenet ja kokous vain siunaa nimitykset. Puoluevaltuusto valitsee puoluehallituksen muut jäsenet eli sillä on suuri valta.

Seinäjoen puoluekokouksessa puheenjohtajasta äänesti 1214 paikalle tullutta puolueen jäsentä, eli vajaa 10% koko jäsenistöstä. Vihreissä ja vasemmistoliitossa puheenjohtajasta ollaan äänestetty neuvoa-antavissa jäsenäänestyksissä, joista viimeiset olivat 2016 ja 2017. Niihin osallistui hieman yli
60% jäsenistä. Jäsenten tasa-arvoa näissä puolueissa lisää se, ettei heidän tarvinnut tulla kokouspaikalle ja maksaa matkasta ja majoituksesta.

Perussuomalaisten puoluekokouksissa ei juurikaan keskustella puolueen linjoista ja periaatteista, koska puolueohjelmat hyväksyy puoluehallitus ja niitä valmistelee puolueneuvosto. Puolueneuvostoon kuuluu puoluevaltuuston jäsenten lisäksi puoluehallituksen puolueen jäseneksi hyväksymät kunnanvaltuutetut sekä ansioituneet, puoluekokouksen hyväksymät vaatimukset täyttävät puolueen jäsenet, jotka puolueneuvosto valitsee kokouksessaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Muissa puolueissa tärkeimmät ohjelmat hyväksyy puoluekokous, muut puoluevaltuusto ja kannanotot puoluehallitus.

Perussuomalaisten puoluedemokratia on siis itse asiassa melko näennäistä. Puolue-eliitillä, kuten puoluehallituksella on monta tapaa puuttua puolueen toimintaan. Konservatiivien tavoin perussuomalaiset korostavat johtajiensa kyvykkyyttä. Puoluekokoukset eivät ole kovin merkittäviä
osallistumisen paikkoja, ne kun vain keskittyvät puheenjohtajien ja puoluesihteerin valintoihin.

Rauli Mickelsson
Kirjoittaja on VTT, dosentti ja politiikan tutkija Turusta

17.8.2021 15:26

2 Kommentit

  1. Mihinkähän vaiheeseen tuo alkupuolella oleva ” –‘muut’ olivat kaapanneet Suomen Maaseudun Puolueen ja vieneet sen varat. Tämän vuoksi SMP joutui konkurssiin” viittaa?
    1972 tapahtumuun, jolloin SMP hajosi, ja eduskuntaryhmästä irronnut enemmistö vei mukanaan osuutensa puoluetuesta?
    Vai omaisuuden säätiöimiseen, joka kai lopulta puolueen konkurssiin 1990-luvulla?

  2. Minusta on ok, että puolueet saavat järjestäytyä miten haluavat. Jos PS tahtoo keskitetyn järjestelmän, se heille suotakoon. Mutta en kyllä itse haluaisi liittyä puolueeseen jossa en voisi vaikuttaa rivijäsenenä päätöksentekoon.

Lähetä kommentti