Hiiliverot tekevät elämästä halvempaa

Päästöjä pitää alentaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Hiiliverot tai päästöoikeusmaksut nostaisivat polttoaineiden hintaa, mutta tämä on parempi keino kuin hallinnolliset määräykset ja tuet. Hiiliverot tekevät elämästä kalliimpaa vain, jos tarkoitus ei ole tehdä mitään muutakaan päästöjen vähentämiseksi.

8.9.2021 | Pääkirjoitus

Kuva: Leena Brandt

Hiiliverot tai korkeat päästöoikeusmaksut ovat kustannustehokkain tapa alentaa hiilidioksidipäästöjä. Tämä on yksi niistä harvoista asioista, joista ekonomistit poliittisen kentän eri laidoilla ovat samaa mieltä. Se on olennaisesti parempi tapa kuin erilaiset jäykät hallinnolliset määräykset ja myös paljon parempi kuin vaihtoehtoisen toiminnan tukeminen.

Vaihtoehtoiset tavat alentaa päästöjä yhtä paljon maksavat enemmän – eivät vain vähän enemmän vain useita kertoja enemmän.

Talousnobelisti Jean Tilore ottaa esimerkikseen Saksan, joka hänen mukaansa on käyttänyt päästöjen vähentämiseen 1000 dollaria säästettyä tonnia kohden, kun eräät muut maat ovat päässeet yhtä suuriin vähennyksiin 10 dollarilla tonnia kohden.

Polttoaineiden verojen korottamista on vastustettu, koska ne
tekevät elämästä kalliimpaa.

Verojen maksaminen tietysti maksaa, mutta valtio ei kerää näin saatuja verotuloja suureksi setelinipuksi ja polta niitä Senaatintorilla.

Kun ympäristöveroista tulee rahaa valtiolle enemmän, muita veroja voi vastaavasti alentaa. Eikä elämä siis tule lähtökohtaisesti kalliimmaksi. Tulee se kuitenkin vähän kalliimmaksi. Vaikka maksetut verot saa takaisin toista kautta, verojen tarkoitus on kannustaa ympäristötoimiin ja ne maksavat. Sen verran verot siis nettomääräisesti maksavat.

Mutta vaihtoehtoiset tavat päästä samoihin päästövähennyksiin maksavat paljon enemmän eli tulevat lopulta kansalaisille paljon kalliimmaksi.

Väite, että hiiliverot tekevät elämästä kalliimpaa on siis totta vain, jos tarkoitus ei ole tehdä mitään muutakaan päästöjen vähentämiseksi.

Suomen keskusta vastustaa polttoaineveroja siksi, että maaseudulla asuvat pienituloiset joutuvat käyttämään paljon autoa. Väite ei vastaa tosiasioita.

Aalto-ylipistossa tutkittiin auton käyttöä yhdistämällä autorekisterikeskuksen tiedot auton käytöstä ja tilastokeskuksen tiedot tuloista ja asuinpaikasta. Maaseudulla ajokilometrejä oli keskimäärin hieman enemmän kuin kaupungeissa, mutta niitä eivät ajaneet pienituloiset vaan hyvätuloiset.

Paljon autolla ajavia pienituloisia on niin vähän, että heidän osaltaan erityisjärjestely ei olisi kovinkaan hankala. Olennaista on, millaisilla veronalennuksilla hiiliverojen tuotto palautetaan kansantalouteen, jota kokonaisuus olisi tasapuolinen.

Tähän pitäisi käyttää energiaa sen sijaan että riidellään siitä, pitääkö päästöjä vähentää vai ei.

Osmo Soininvaara

8.9.2021 13:22

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

1 Kommentti

  1. Varsinkin fysiikasta kiinnostuneena (oli ikäluokkani nr 12 fysiikkakilpailussa) ja ollut tekemässä mm. matemaattisia malleja laivojen hinta / tekniikka-laskentaan.

    Olenkin mielenkiinnolla seurannut IPCC:n raportoimien ilmastomallien kehitystä jo pidemmän aikaa.

    Kiinnittäisin nyt huomion seuraavaan seikkaan: Äskettäin julkaistussa IPCC:n 6. raportissa käytetään perustana 10 kpl toisistaan eroavan mallien keskiarvoa, jota pidetään riittävän tarkkana erittäin kalliitten ja riskialttiitten ilmastopäätöstemme perusteiksi.

    Olen tässä asiassa kerettiläinen ja pidän noita malleja niin epätarkkoina, etteivät sovi varsinkaan Suomelle.

    Tässä perusteet:

    Ilmaston lämpeneminen on tietenkin tosiasia, mutta alalla pidetään selvänä, että tarvitsemme tarkempaa tietoa eri paikkojen ja eri asioiden suhteen, jotta voisimme tehdä ilmastopäätöksiä riittävällä faktapohjalla ja tarkkuudella.

    Tätä varten onkin nyt tekeillä kokonaan uusi ilmastomalli, CliMA (https://clima.caltech.edu)

    Sen tavoitteena on tuottaa tarkat ja käyttökelpoiset ilmastoennusteet, joiden perusteella kansainväliset ja paikalliset päättäjät, rakentajat ja suunnittelijat saavat konkreettista ja ajantasaista tietoa odotettavissa olevista muutoksista.

    CliMA päätti käyttää mallissaan innovatiivista uutta metodia, jossa käytetään itseoppivia tekoäly-ohjelmia käsittelemään sitä valtavaa datamäärää, jota koko ajan saadaan satelliiteista ja sääasemilta maalla ja merellä. Ohjelmiin syötetään myös säädata kolmelta edelliseltä vuosikymmeneltä. Nykyiset mallit eivät tuota sää-dataa juurikaan käytä.

    Jos olisin Suomi Oy:n omistaja tekisin nyt seuraavat toimenpiteet.

    1) Muuttaisin ilmastopolitiikkamme vastaamaan Suomen paikallista ilmastotilannetta: Suomen päästöt ovat merkityksettömiä ja ilmaston lämpeneminen on Suomelle pääosin edullista: Metsät kasvavat vauhdilla, pelloilta tulee lisää ruokaa, lämmityskulut ja päästöt pienenevät, lisäsateet antavat enemmän vesivoimaa…

    2) Valitsisin heti uuden hallituksen ja toimitusjohtajan, syynä nykyisten vastuuttomuus ja epäpätevyys, täydellinen epäonnistuminen tehtävissään / konkurssiin johtava velkavetoinen toiminta.

    4) Irrottautuminen TES-systeemistä, joka ei olleenkaan sovi nykytodellisuuteen ja on aiheuttanut massatyöttömyytemme.

    5) Antaisin 300 000 pk-yritykselle mahdollisuuden vaurastua, investoida ja työllistää 400 000 työtöntämme, mikä kertalaakilla ratkaisisi Suomen talousongelmat.

    6) Viisinkertaistaisin äitiysrahan, jotta Suomen kansa ei kuihtuisi hiljalleen pois ja sallisin joustavan työperäisen maahanmuuton.

    7) Tekisin uuden sote-systeemin, jossa yhdistettäisiin tehokkaasti yksityinen ja julkinen sektori, niin ettei kansamme traagisesti jakaudu hyväosaisiin ja ”rupusakkiin”, joka joutuu jonottamaan 2-luokan julkisia palveluja.

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon