Jääkö vihreät vasemmiston vangiksi?

Miten käy vihreille, jos Suomen politiikka blokkiutuu, kuten välillä arvellaan. Vihreillä on runsaasti aiempaa kokemusta kokoomusyhteistyöstä. Jäävätkö – tai peräti jättäytyvätkö – vihreät nyt vasemmiston vangiksi, kysyy Eero Karisto.

27.10.2021 | Puheenvuoro

Bella Forsgren, Iiris Suomela, Emma Kari ja Maria Ohisalo menossa hallitusneuvotteluihin 8.5.2019. Kuva: Laura Kotila/ Valtioneuvoston kanslia

Pahimmillaan käy niin, että Suomen politiikka jakautuu kahteen blokkiin, toisessa vihreät ja vasemmisto, toisessa kokoomus ja perussuomalaiset, ja keskusta ehkä siinä välissä pahimmillaan pysyvänä vaa’ankielenä, RKP muuten vain aina käytettävissä.

Ehkä on vain ajan kysymys, koska suurimman puolueen puheenjohtaja ei pystykään muodostamaan enemmistöhallitusta, vaan vuoro siirtyy suuremman blokin suurimmalle puolueelle.

Blokkiutuminen rajoittaisi ennen kaikkea vihreiden kaltaisen puolueen mahdollisuuksia edistää koko tavoitteidensa kirjoa. Vaihtuvat hallituskokoonpanot mahdollistavat sen, että eri kokoonpanoissa saadaan eri tavoitteita eteenpäin.

Kokoomus vanha kaveri

Osalle vihreistä kokoomus näkyy ylikäymättömänä pahana.

Lienee selvää, että vihreillä on tavoitteita, jotka on helpompi toteuttaa demarien kuin kokoomuksen kanssa, mutta myös päinvastoin.

Vihreät ovat istuneet kolmessa hallituksessa yhdessä sekä demarien että kokoomuksen kanssa.

Kokoomusyhteistyöstä vihreillä on paljon kokemusta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun vihreät koko historiansa aikana ovat hallituksessa ilman kokoomusta. Useissa kunnissa yhteistyö kokoomuksen kanssa toimii, toki välillä aika vaihtelevasti.

Kokoomus- ja SDP-yhteistyö eivät sitä paitsi ole olleet mitenkään toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Vihreät ovat istuneet kolmessa hallituksessa yhdessä sekä demarien että kokoomuksen kanssa.

Kokoomuksen avulla irti turpeesta

Vaikka tämän päivän kokoomus flirttailee avoimesti persu-arvojen kanssa, vihreillä ja kokoomuksella on silti yhteistä pohjaa.

Sanni Grahn-Laasosen opetusministerikautta lukuun ottamatta kokoomus on ollut sivistyspuolue ja lienee todennäköistä, että vastakin vihreät ja kokoomus voivat löytää toisensa koulutuksen, tieteen, tutkimuksen ja kulttuurin tukemisessa. Toki vihreilläkin on asiassa tömäköitymisen paikka.

Vaikka vihreillä on kokoomuksen kanssa ympäristönäkemyksissä yhteensovittamista, on tämä kuitenkin vähemmän kuin keskustan kanssa.

Turpeen alasajossakin kokoomus ja vihreät voisivat olla lyömätön yhdistelmä. Vihreille myönteinen oli myös Petteri Orpon kategorinen ilmoitus, jonka mukaan kokoomus ei osallistu hallitukseen, joka purkaisi tähänastisia ilmastopäätöksiä.

Vaikka vihreillä on kokoomuksen kanssa ympäristönäkemyksissä yhteensovittamista, on tämä kuitenkin vähemmän kuin keskustan kanssa.

Eurooppa-politiikassakin vihreät ja kokoomus lienevät yhä lähimpänä toisiaan, vaikka oppositiokausi ja perussuomalaisten pelko ovat välillä sotkeneet kokoomuksen kortteja.

Työperäisessä maahanmuutossa sekä jopa joissakin talous- ja työllisyyslinjauksissa kokoomuksen ja vihreiden näkemykset ovat kuulostaneet yhteensovitettavilta.

Nykyisten kannatuslukujen valossa vaikuttaa jopa todennäköiseltä, että kokoomus on seuraavassa hallituksessa: joko perussuomalaisten tai vihreiden kanssa.

Lienee selvää, kummassa vaihtoehdossa hallitus tekee parempaa työtä ilmastopolitiikassa, luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, köyhyyden torjunnassa sekä sivistyksen kunnianpalautuksessa.

Vihreiden viides hallitus

Tämä hallitus on viides, johon vihreät historiansa aikana osallistuu. – Yksinkertaistan ja lasken Kataisen ja Stubbin, Vanhasen ja Kiviniemen sekä Rinteen ja Marinin hallitukset samoiksi hallituksiksi.

Aiemmista neljästä hallitusyhteistyöstä peräti kaksi on päättynyt vihreiden ulosmarssiin.

Yleisin hallituskumppani on ollut RKP, joka on ollut mukana kaikissa hallituksissa, joissa vihreät ovat olleet. Neljässä hallituksessa vihreiden kanssa ovat olleet demarit, kokoomus ja vasemmistoliitto. Keskustan kanssa tämä on vasta toinen hallitusyhteistyö. Kristillisdemokraattien kanssa vihreät olivat yhdessä Kataisen–Stubbin hallituksessa.

Aiemmista neljästä hallitusyhteistyöstä peräti kaksi on päättynyt vihreiden ulosmarssiin. Molemmilla kerroilla kysymys oli ydinvoimasta. Erityisesti jälkimmäisessä syntyi mielikuva, että hallituskumppanit tietoisesti rikkoivat hallitussopimusta. Syntyi myös mielikuva, jonka mukaan kiistanalainen päätös Pyhäjoen ydinvoimalan luvan uusimisesta haluttiin varta vasten muotoilla niin, etteivät vihreät voineet sitä hyväksyä.

Olisiko päätöksen voinut muotoilla niin, että vihreät olisivat sen voineet hyväksyä? Se jäi selvittämättä.

Eero Karisto
Kirjoittaja on luonnosta ja kulttuurista kiinnostunut toimittaja.

27.10.2021 12:43

0 kommenttia

Lähetä kommentti