Kokoomuksen tulevaisuuden kannalta oleellista on, missä vaiheessa nykyisen hallituspolitiikan hiljaiset ymmärtäjät kokevat jo ymmärtäneensä liikaa. Toinen mahdollisuus on, että kasvava perussuomalaisia lähentynyt joukko saavuttaa enemmistön. Se merkitsisi melkoista käännettä puolueen historiassa.
Sylvia ei saanut isoja tuhoja aikaan, mutta hallitusmyrskyn jäljiltä avautuvat surkeat näkymät. Hallituksen kompurointi on jatkunut viikosta toiseen, eikä loppua ole näkyvissä. Pääministeripuolueessa ei juhlita ja rkp on selkeästi jakautunut, eikä hallituksen varsinainen työ ole vielä edes alkanut.
Oikeistohallituksen muodostuminen on yhä todennäköisempää, kun Säätytalolle marssivat kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit. Perussuomalaisten leirissä on kuitenkin varauksia. Monessa puolueessa herätellään yhä toivoa, että yhteistyö PS:n kanssa olisi vain väliaikaista. Aika voi kuitenkin loppua kesken.
Puolueiden väliset erot ovat kasvaneet jo niin suuriksi, että sen luulisi nostavan kynnystä hakeutua oppositioon vaalitappiosta huolimatta. Yleinen ajatus siitä, että vaalivoittajien kuuluu mennä hallitukseen ja tappiosta pitäisi seurata oppositio, on ongelmallinen.
Kannatuskyselyistä päätellen oleellisin kysymys ensi kevään eduskuntavaalien jälkeisessä politiikassa on, istuuko kokoomus seuraavassa hallituksessa vihreiden vai perussuomalaisten kanssa. Se jakolinja on yleisestikin Suomen politiikan keskeinen tekijä, kirjoittaa Eero Karisto.
Miten käy vihreille, jos Suomen politiikka blokkiutuu, kuten välillä arvellaan. Vihreillä on runsaasti aiempaa kokemusta kokoomusyhteistyöstä. Jäävätkö – tai peräti jättäytyvätkö – vihreät nyt vasemmiston vangiksi, kysyy Eero Karisto.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon