Suomalaiset yritykset ovat petranneet vastuullisuudessa, mutta käytännön tekoja tarvitaan lisää
Suomalaiset yritykset alkavat FIBSin Yritysvastuu 2021 -tutkimuksen mukaan olla hyvällä tasolla vastuullisuudessa. Jo 93 prosentilla tutkimuksessa tarkastelluista yrityksistä on kestävän kehityksen tavoitteita strategiassaan. Yritysvastuuasiat näkyvät yritysten arjessa konkreettisesti muun muassa siten, että joka toisen yrityksen hallitusten ja johtoryhmien kokouksissa vastuullisuusasioita käsitellään säännöllisesti. Ilmastonmuutos oli tärkeä teema 66 prosentille yrityksistä. Luonno
Suomalaiset yritykset alkavat FIBSin Yritysvastuu 2021 -tutkimuksen mukaan olla hyvällä tasolla vastuullisuudessa.
Jo 93 prosentilla tutkimuksessa tarkastelluista yrityksistä on kestävän kehityksen tavoitteita strategiassaan. Yritysvastuuasiat näkyvät yritysten arjessa konkreettisesti muun muassa siten, että joka toisen yrityksen hallitusten ja johtoryhmien kokouksissa vastuullisuusasioita käsitellään säännöllisesti.
Ilmastonmuutos oli tärkeä teema 66 prosentille yrityksistä. Luonnon monimuotoisuus oli jälleen häntäpäässä, sillä vain 13 prosenttia piti biodiversiteettiä tärkeänä teemana vastuullisuustyössä.
Kasvava osa yrityksistä näkee, että vastuullisuusnäkökulmat vaikuttavat lyhyellä tähtäimellä myös yrityksen perustavoitteisiin. Yrityksistä 37 prosenttia ajatteli vastuullisuuden vaikuttavan myynnin kasvuun ja neljännes näki vaikutuksia osakkeen arvon kasvuun.
”Vaikka paljon on maailmassa tapahtunut viimeisen kahden vuoden aikana koronapandemiasta ilmastokriisin syvenemiseen, muutoksen laajuus on silti häkellyttävä edelliseen vuonna 2019 tehtyyn tutkimukseemme verrattuna,” FIBSin johtaja Helena Kekki sanoo tiedotteessa.
FIBSin mukaan suomalaiset yritykset panostavat negatiivisten vaikutusten, kuten ympäristöhaittojen minimoimiseen, mutta eivät panosta riittävästi globaalien kestävyysongelmien ratkaisemiseen.
Vastuullisuus on maineteko
Tutkimuksessa havaittiin myös, että vaikka 97 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksistä ajattelee vaikuttavansa positiivisesti ympäristöön ja yhteiskuntaan, vain 28 prosentilla on todettua näyttöä vaikutuksista.
Leo Stranius analysoi blogissaan tutkimuksen tuloksia. Stranius nostaa esille FIBSin havainnon, että vastuullisuustyö tähtää pääasiassa maineen rakennukseen sekä myynnin kasvattamiseen.
Samaan aikaan vain pieni osa yrityksistä pyrkii kehittämään vastuullisuuden kautta toimintaansa tai tekemään uusia innovaatioita.
“Planeetan hyvinvoinnin sijaan kiinnostaa sittenkin enemmän lyhyen tähtäimen oma napa. Asiakastyytyväisyyden lisääminen on sen sijaan 34 prosentilla vastuullisuusajuri. Ja voihan maineen ja brändin sekä myynnin tavoittelulla nähdä myös sen hyvän puolen, että vastuullisuudesta on tullut kiinnostavaa liiketoimintaa”, Stranius kirjoittaa.
Tutkimukseen osallistui 179 toimitusjohtajaa ja yritysvastuusta vastaavaa johtajaa ja päällikköä tuhannesta Suomen suurimmasta yrityksestä sekä merkittävimmistä osuuskunnista ja muista toimijoista.